Hanna Tynkkynen
hannatynkkynen(at)yahoo.se
Anna Pilvinen (varajäsen)
anna.pilvinen(at)gmail.com
Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki)
Toimintasuunnitelma vuodelle 2019
Yhdistyksen yleisenä tavoitteena on toimia kaikkien suomalaista sukuperää olevien yhteisenä organisaationa. Sen päätarkoituksena on säilyttää, kehittää ja edistää suomea vähemmistökielenä sekä suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Uppsalan kunnassa.
Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena
Yhdistys jatkaa aktiivista osallistumistaan neuvonpitoon kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta koskevan työn osalta. Vuoden 2019 alusta tulemme erityisesti nostamaan esille silloin voimaan tulevat lakimuutokset.
Vuoden 2019 lakimuutokset
Tammikuun 1. päivänä 2019 astuu voimaan joukko Rusukille tärkeitä lakimuutoksia (ks. liite Lagändringar fr o m januari 2019)
Käytännössä ne merkitsevät seuraavaa (mukana vain ne muutokset, joilla on merkitystä suomen kielelle):
1. Kuntien ja maakäräjien velvollisuutta tiedottaa vähemmistöille niiden oikeuksista kiristetään eri tavoin.
2. Neuvonpidoista annetaan tarkemmat ohjeet, niiden pitää olla ”strukturoituja” ja antaa vähemmistöille parempia mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin.
3. Kunnan on järjestettävä lapsille ja nuorille mahdollisuuksia saada äänensä kuuluville neuvonpidoissa tai muuten. Heillä on saatava vaikuttaa kunnassa tehtyihin päätöksiin.
4. Kuntien on virallisesti päätettävä vähemmistöpoliittisista tavoitteistaan ja suuntaviivoistaan (ja tässäkin kuunneltava meitä vähemmistöjä, ks. kohta 2).
5. Esikouluasiat siirretään koululakiin, mikä vahvistaa vähemmistökielisen esikoulutoiminnan statusta. Koululakiin tulee oikeus vähemmistökieliseen esikoulutoimintaan kokonaan tai olennaisilta osin suomeksi, saameksi tai meänkielellä (aikaisemmin kokonaan tai osittain).
6. Samaan tapaan kuin esikoulun kohdalla pitää vanhusten hoitoa ja hoivaa uuden lain mukaan tarjota kokonaan tai olennaisilta osin vähemmistökielellä. Sen lisäksi tässä toiminnassa on otettava huomioon vanhusten oikeus omaan kulttuuri-identiteettiin. Sosiaalipalvelulakiin tulee myös kuntien velvollisuus huolehtia siitä, että tarjolla on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa.
Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan ja edistämään vuoden 2019 aikana
Esikouluikäiset
• Jatkamme Hällbyn esikoulun suomenkielisen osaston Huvikummun tilanteen seuraamista vuoden 2019 aikana.
• Voimaan tulevan uuden lain nojalla pyrimme vahvistamaan Hällbyn ulkopuolelle jäävien lasten saamaa suomen kielen tukea. Heidän oikeuttaan kokonaan tai olennaisilta osin suomenkieliseen esikoulutoimintaan tulee vahvistaa uusien määräysten mukaisesti.
• Rusukin suomenkielisen avoimen esikoulun, pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, toiminta on jatkunut ja kasvanut entisestään vuoden 2018 aikana. Tätä suosittua toimintaa pyrimme entisestään vahvistamaan vuoden 2019 aikana.
• Kaupunginkirjaston kanssa yhteistyössä pidettyihin suomenkielisiin satutunteihin on vuoden 2018 aikana osallistunut lapsia hyvin vaihtelevasti ja selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Koska toiminnan vetäjän muu työmäärä on koko ajan kasvanut, harkitsemme satutuntien lopettamista vuodeksi 2019.
Kouluikäiset
• Vähemmistölain mukaan lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee ottaa erityistä vastuuta vähemmistökielisistä lapsista, vaikka laissa ei olekaan erityistä koulua koskevaa pykälää. Nostimme kuitenkin vuoden 2018 poliitikkoneuvonpidossa esille uuden vähemmistökielten opetusta koskevan selvityksen (SOU 2017:91), jossa ehdotetaan, että Ruotsin koulu saa uuden aineen nimeltä kansallinen vähemmistökieli, että sen opetus siirretään tuntisuunnitelman piiriin ja että opetusajan vähimmäismäärä on 3 t/viikko. Tietävät tahot uskovat, että nämä muutokset tulevat voimaan muutaman vuoden sisällä, ja aiomme muistuttaa kuntaa niistä ja Euroopan neuvoston massiivisesta kritiikistä myös vuoden 2019 neuvonpidoissa. Ehkä voimme myös käyttää hyväksemme uudessa laissa olevaa lasten ja nuorten oikeutta tulla kuulluiksi.
• Vuonna 2018 Uppsalan Suomi-koulussa oli kolme ryhmää, Minnarit (6-8 –vuotiaat), Salamat (9-12 –vuotiaat) ja Kipinä (teini-ikäiset). Viime kesänä järjestettiin seitsemättä kesää Suomi-koulun leikkiteatterileiri. Sen suosio on kasvanut niin, että nykyään tarvitaan kaksi eri teatteriryhmää. Koulu on ainutlaatuinen Ruotsissa, ja sen toiminta on hyvin suosittua. Se vaatii kuitenkin paljon voimia ja uusien vetäjien löytämistä, eikä sen tulevaisuutta ole tähän mennessä voitu turvata pitkällä aikavälillä. Jonkinlaisen ratkaisun tulisi löytyä vuoden 2019 aikana.
Nuoret
• Suomi-koulun Kipinä-ryhmä on Rusukin vahvin nuoriin suuntautuva satsaus. Sieltä on jo löytynyt neljä nuorta vetäjää muuhun Suomi-koulutoimintaan. Suunnittelemme myös kasvavaa yhteystyötä Uppsalan suomalaisten opiskelijoiden (UPSO) kanssa, jotta voisimme eri tavoin tukea ruotsinsuomalaisia nuoria ja heidän oikeuttaan omaan kieleen ja kulttuuri-identiteettiin.
Aikuiset ja eläkeläiset
• Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava vanhusten huoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Suomenkielinen vanhusten hoitokoti Onnela/Fortuna, Sävjassa on dementia-puolelleen jo pitkään saanut tarpeeksi vanhuksia (välillä on myös syntynyt pientä jonoa), mutta hoito- ja hoivapuolella on monen vuoden ajan ollut pulaa suomenkielisistä vanhuksista. Vuoden 2017 syksystä lähtien osastolle on otettu myös ruotsinkielisiä, mikä on kielen kannalta huolestuttavaa. Tulevien lakimuutosten mukaan (ks. liite) myös vanhusten oikeuksia omaan kieleen ja kulttuuri-identiteettiin vahvistetaan, ja pyrimme nyt vaatimaan kuntaan tekemään enemmän Onnelan toiminnan mainostamiseksi vuoden 2019 aikana, koska uskomme, etteivät kaikki uppsalalaiset tiedä sen olemassaolosta. Tähän mennessä kunta ei ole ollut halukas mainostamaan sitä, koska kyseessä on yksityinen hoitokoti.
• Myös Onnelan ulkopuolelle jäävien vanhusten kohdalla uudet lait merkitsevät vahvempia oikeuksia, ja sen tähden tulemme vuoden 2019 aikana nostamaan entistä enemmän esille heidän tilannettaan ja seuraamaan tarkoin kunnan vuonna 2018 suorittaman vanhus-kartoituksen tuloksia ja niiden hyödyntämistä.
• Viikottaiset eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat hyvin tärkeä ja kasvava osa Rusukin toimintaa, ja sen suosio on ollut suuri. Pyrimme vahvistamaan sen toimintaa entisestään vuoden 2019 aikana ja vaikuttamaan kuntaan siten, että siihen suunnattuja varoja lisättäisiin.
• Suomenkielinen lukupiirimme on ollut toiminnassa yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Piiri on haluttu pitää pienehkönä, eikä uusia jäseniä ole voitu ottaa vastaan. Pyrimme jatkamaan sen toimintaa myös vuonna 2019 yhteistyössä Uppsalan kaupunginkirjaston kanssa ja kartoittamaan tarvetta ja mahdollisuuksia perustaa toinenkin lukupiiri, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan.
• Vuonna 2018 jatkamme edelleen työtämme suomenkielisen kulttuuritarjonnan lisäämiseksi Uppsalan kunnassa. Viime aikoina olemme huomanneet, että varsinainen suomen kielen osuus muutamissa suurissa satsauksissa on jäänyt varjoon. Olemme huomauttaneet asiasta neuvonpidoissa, muun muassa painokkaasti poliitikkoneuvonpidossa vuoden 2018 marraskuussa. Vuoden 2019 aikana yritämme seurata entistä tarkemmin hallintoaluevaroista rahoitettujen kulttuuritapahtumien suunnittelua ja valintaa, jotta suomen kieltä ei enää unohdettaisi samalla tavalla.
Muuta
• Jatkamme panostamistamme sosiaaliseen mediaan uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi. Varsinkin blogi- ja Facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen lasten vanhempien Facebook-ryhmä on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskustelussa, ja vuoden 2018 aloitettiin myös oma ryhmä Uppsalan suomenkielisille senioreille. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että sosiaalisen median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota.
Uppsalassa 24.11. 2018
Johtokunta
LIITE
Ändringar i lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk (2009:724)
3 §
Kommuner och landsting ska informera de nationella minoriteterna om deras rättigheter
och det allmännas ansvar enligt denna lag och de föreskrifter som denna lag hänvisar till.
Detsamma gäller statliga förvaltningsmyndigheter vars verksamhet är av betydelse för
de nationella minoriteterna eller minoritetsspråken.
5 §
Förvaltningsmyndigheter ska ge de nationella minoriteterna möjlighet till inflytande i frågor som berör dem och så långt möjligt samråda med minoriteterna i sådana frågor. Samråd enligt första stycket ska ske genom att förvaltningsmyndigheten för en strukturerad dialog med de nationella minoriteterna i syfte att kunna beakta deras synpunkter och behov i myndighetens beslutsfattande.
5 a §
Förvaltningsmyndigheter ska särskilt främja barns och ungas möjligheter till inflytande och samråd i frågor som berör dem och anpassa formerna för detta till deras förutsättningar.
5 b §
Kommuner och landsting ska anta mål och riktlinjer för sitt minoritetspolitiska arbete.
Uppgifter om mål och riktlinjer som har antagits enligt första stycket ska på begäran lämnas till den myndighet som har upp följningsansvar enligt 20 §.
7 §
Andra kommuner än de som anges i 6 § kan efter ansökan få ingå i förvaltningsområdet för finska, meänkieli eller samiska. Beslut att en kommun ska få ingå i ett förvaltningsområde fattas av regeringen.
En kommun som ingår i ett förvaltningsområde efter beslut av regeringen kan ansöka hos regeringen om utträde ur förvaltningsområdet. Regeringen får besluta om utträde endast om det finns synnerliga skäl.
Regeringen får meddela föreskrifter om anslutning till och utträde ur ett förvaltnings- område.
10 §
Enskilda har alltid rätt att använda finska, meänkieli och samiska vid sina skriftliga kontakter med Riksdagens ombudsmän och Diskrimineringsombudsmannen. Detsamma gäller vid enskildas skriftliga kontakter med Justitiekanslern, Försäkringskassan, Skatteverket och Arbetsförmedlingen i ärenden i vilka den enskilde är part eller ställ-företrädare för part.
17 §
Rätten för enskilda att i vissa fall erbjudas förskola och viss annan pedagogisk verksamhet på finska, meänkieli eller samiska regleras i 8 kap. 12 a § och 25 kap. 5 a § skollagen (2010:800).
18 §
En kommun som ingår i ett förvaltningsområde ska erbjuda den som begär det möjlighet att få hela eller en väsentlig del av den service och omvårdnad som erbjuds inom ramen för äldreomsorgen av personal som behärskar finska, meänkieli respektive samiska.
18 a §
En kommun som inte ingår i något förvaltningsområde ska erbjuda den som begär det möjlighet att få hela eller en väsentlig del av den service och omvårdnad som erbjuds inom ramen för äldreomsorgen av personal som behärskar finska, jiddisch, meänkieli, romani chib eller samiska, om kommunen har tillgång till personal med sådana språkkunskaper. Detsamma gäller för en kommun som ingår i ett förvaltningsområde för ett visst språk vad gäller övriga språk.
18 b §
Kommunen ska inom ramen för sådan omsorg som erbjuds enligt 18 och 18 a §§ beakta de äldres behov av att upprätthålla sin kulturella identitet.
18 c §
Kommunen ska informera den som ansöker om bistånd inom ramen för äldreomsorgen om möjligheterna till sådan service och omvårdnad som anges i 18 och 18 a §§.
Ändringar i skollagen (2010:800)
8 kap.
Förskola på nationella
minoritetsspråk
12 a §
En hemkommun som ingår i ett förvaltningsområde enligt lagen (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk ska erbjuda barn, vars vårdnadshavare begär det, plats i förskola där hela eller en väsentlig del av utbildningen bedrivs på finska, meänkieli respektive samiska.
Vårdnadshavare som ansöker om förskoleplats för sitt barn ska tillfrågas om de önskar plats i sådan förskola som avses i första stycket.
25 kap.
1 §
I detta kapitel finns bestämmelser om pedagogisk omsorg som erbjuds i stället för förskola eller fritidshem (2 §),
– öppen förskola (3 §),
– öppen fritidsverksamhet (4 §),
– omsorg under tid då förskola eller fritidshem inte erbjuds (5 §),
– annan pedagogisk verksamhet på nationella minoritetsspråk (5 a §),
– övergripande krav på verksamheten (6–9 §§), och
– bidrag (10–16 §§).
Annan pedagogisk verksamhet på nationella minoritetsspråk
5 a §
En kommun som ingår i ett förvaltningsområde enligt lagen (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk och som tillhandahåller sådan verksamhet som avses i 2 eller 5 § ska sträva efter att erbjuda barn, vars vårdnadshavare begär det, plats i sådan verksamhet där hela eller en väsentlig del av verksamheten bedrivs på finska, meänkieli respektive samiska.
Om kommunen erbjuder verksamhet enligt 2 eller 5 § ska vårdnadshavare som ansöker om sådan verksamhet tillfrågas om de önskar plats i verksamhet som bedrivs på finska, meänkieli respektive samiska.
Om en kommun som ingår i ett förvaltningsområde anordnar öppen förskola enligt 3 § ska kommunen, om det finns sådan efterfrågan, sträva efter att erbjuda hela eller en väsentlig del av verksamheten på finska, meänkieli respektive samiska.
Ändringar i socialtjänstlagen (2001:453)
5 kap.
6 §
Socialnämnden ska göra sig väl förtrogen med levnadsförhållandena i kommunen för äldre människor samt i sin uppsökande verksamhet upplysa om socialtjänstens verksamhet på detta område.
Kommunen ska planera sina insatser för de äldre. I planeringen ska kommunen samverka med landstinget samt andra samhällsorgan och organisationer.
Kommunen ska verka för att det finns tillgång till personal med kunskaper i finska, jiddisch, meänkieli, romani chib eller samiska där detta behövs i omvårdnaden av äldre människor.
Ändringar i lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk (2009:724) [träder i kraft 190101]
-001.jpg)
Uppsalan
ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen säännöt
(Uusittu 5.4.2014)
§1
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen
nimi on Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys, ruotsiksi
Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala, ja sen kotipaikkakunta on
Uppsala.
§2 Tarkoitus
Yhdistyksen
tavoitteena on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä
kunnan ja vähemmistön välisissä neuvonpidoissa sekä edistää eri tavoin suomen
kieltä ja suomenkielistä kulttuuria Upplannissa.
Yhdistys on
uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
§3 Jäsenet
Yhdistyksen
jäseneksi voi päästä jokainen henkilö, joka sitoutuu noudattamaan näitä
sääntöja, Yhdistys on velvollinen pitämään jäsenistään luetteloa.
Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokouksen
päätöksellä kutsua henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi.
§4
Jäsenmaksut
Yhdistyksen
jäsenet suorittavat vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruudesta seuraavaksi
toimintavuodeksi päättää yhdistyksen syyskokous.
§5 Jäsenyyden
päättyminen
Jäsen, joka
rikkoo näitä sääntöja tai joka toiminnallaan aiheuttaa yhdistykselle tai sen
pyrkimyksille vahinkoa, voidaan johtokunnan ja yhdistyksen kokouksen esityksesta
erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. Erottamisesityksestä on johtokunnan
ilmoitettava asianomaiselle vähintään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa
erottamisesta päätetään, Jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta,
katsotaan yhdistyksestä eronneeksi.
§6
Yhdistyksen päätäntäelimet
Yhdistyksen
päätäntäelimet ovat yhdistyksen kokous ja johtokunta.
§7 Toiminta-
ja tilivuosi
Yhdistyksen
toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä talouteen ja
hallintoon liityvät asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille hyvissä ajoin
ennen kevätkokousta. Valitun tilintarkastajan tulee olla hyvin perillä
yhdistyksen taloudenhoidosta ja hallinnosta. Tilintarkastajalla ei saa olla
esteellisyyttä riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen.
§8 Yhdistyksen
kokous
1.
Yhdistyksessä
käyttävät päätäntävaltaa sen jäsenet yhdistyksen kokouksissa, Yhdistyksen
kokous pidetään, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään
yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti johtokunnalta saman
asian käsittelemistä varten. Yhdistyksen kevätkokous pidetään ennen 15.
huhtikuuta ja syyskokous ennen 15. joulukuuta.
2.
Äänivallan
käyttö kokouksessa. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan
yhdistyksen jäsenillä. Kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja
esitysoikeus. Yhdistyksen kokouksessa tehdään päätökset yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä paitsi niissä kysymyksissä, joiden käsittelystä on määrätty
toisin näissä säännöissä. Äänestys suoritetaan avoimena, ellei joku kokouksen
osanottaja vaadi suljettua äänestystä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Äänioikeutta ei yhdistyksen kokouksissa voi käyttää valtakirjalla.
3.
Kokouskutsu.
Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava jäsenille edellisen kevätkokouksen
määrittelemällä tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on
ilmoitettava käsiteltävät asiat.
4.
Kevätkokouksessa
käsiteltävät asiat:
1.
Kokouksen
sääntöjenmukaisuus
2.
Läsnäolo-,
puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen
3.
Kokouksen
työjärjestys
4.
Kokouksen
puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijoiden valinta
5.
Johtokunnan
toimintakertomuksen hyväksyminen
6.
Yhdistyksen
tilinpäätöksen ja tilintarkastajien siitä antaman lausunnon esitteleminen,
tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivalvollisille
7.
Vaalivaliokunnan
valinta
8.
Johtokunnan
muut kokoukselle esittämät asiat
9.
Jäsenten
keväkokoukselle esittämät asiat
5 Syyskokouksessa
käsiteltävät asiat
1.
Kokouksen
sääntöjenmukaisuus
2.
Läsnäolo-,
puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen
3.
Kokouksen
työjärjestys
4.
Kokouksen
puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijoiden valinta
5.
Jäsenmaksun
suuruus seuraavaksi vuodeksi
6.
Palkkiot
ja matkakustannusten korvaaminen
7.
Seuraavan
vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma
8.
Yhdistyksen
puheenjohtajan, johtokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta
9.
Tarvittavien
toimikuntien asettaminen ja niiden puheenjohtajien nimeäminen
10. Kahden tilintarkastajan ja kahden
varatilintarkastajan valinta tarkastamaan seuraavan toimintavuoden hallintoa,
taloudenhoitoa ja tilejä
11. Johtokunnan muut kokoukselle esittämät
asiat
12. Jäsenten syyskokoukselle esittämät
asiat
6 Aloitteet.
Jäsenaloitteet ja -asiat on ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle kolme (3)
viikkoa ennen kokousta.
§9 Johtokunta
1.
Tehtävät.
Yhdistyksen toimeenpaneva elin on johtokunta.
2.
Jäsenet.
Johtokuntaan kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4)
jäsentä, joiden keskuudesta johtokunta valitsee yhden tai useamman
varapuheenjohtajan.
3.
Koollekutsuminen.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt,
varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä
vaatii sitä.
4.
Päätösvaltaisuus.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja
vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä
§9
Nimenkirjoittajat. Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa, siis kaksi henkeä yhdessä. Yhdistys
nimeää yhden (1) johtokunnan jäsenen kirjoittamaan nimen sihteerin asemesta.
Johtokunta voi myös antaa jollekulle oikeuden kirjoittaa yhdistyksen nimi
tiettyjen asioiden, kuten taloudenhoidon osalta.
§10
Yhdistyksen purkaminen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa
peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä täytyy kulua vähintään
yksi kuukausi. Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että vähintään neljä
viidesosaa (4/5) läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä äänestää purkamisen
puolesta.
-001.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti