RUSUKISTA

Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys perustettiin keväällä 2010, kun Uppsalan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen. Tavoitteenamme on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisessä neuvonpidossa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja kulttuuria Upplannissa. Pyrimme järjestämään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille sekä tarjoamaan kohtaamispaikan kaikille suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille uppsalalaisille. Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala grundades i början av våren 2010, när Uppsala kommun anslöt sig till det s k förvaltningsområdet för finska språket. Vårt syfte är dels att representera den sverigefinska befolkningen i Uppsala i samråd med kommunen, dels att på olika sätt främja det finska språket och finsk kultur i Uppland. Vi strävar efter att ordna finskspråkiga kulturevenemang och annan verksamhet för barn, ungdomar, vuxna och äldre samt att erbjuda en mötesplats för alla som intresserar sig för finska och finsk kultur. Ota yhteyttä! Ta kontakt! rusukki@gmail.com Liity sinäkin jäseneksi! Uutuus -liity swishin kautta! Rusukin swish numero: 1230 316 729 (kirjoita kuinka monta aikuista ja lasta maksu koskee ja lisää sähköposti osoitteesi viestiriviin) Jäsenmaksun voit myös maksaa Nordean tilillemme PLUSGIRO 54 94 91-9 tai BANKGIRO 615-0890. Muistathan kirjoittaa nimesi maksukuittiin (ja lähettää yhteystiedot ja syntymävuoden Rusukille: rusukki@gmail.com)! Jäsenhinnat: Nuoret, opiskelijat ja eläkeläiset 100kr/vuosi Työssä käyvät 150kr/vuosi Perheet 200kr/vuosi/perhe (muistathan mainita kuinka monta aikuista + lasta sekä lasten syntymävuodet) Bli medlem du också! Nyhet -betala via swish! Rusukkis swish nummer: 1230 316 729 (skriv in antal barn och vuxna samt mailadress i meddelanderaden). Medlemskapet kan du också betala in på vårt Nordea konto PLUSGIRO 54 94 91-9 eller BANKGIRO 615-0890. Kom ihåg att skriva ned avsändaren (och meddela per mail Rusukki era kontaktuppgifter och födelseår: rusukki@gmail.com).  Kostnad: Unga, studerande och pensionärer 100 kr/år. Arbetande 150 kr/år Familjer 200 kr/år/familj (Kom ihåg att meddela Rusukki antal vuxna och barn, deras namn och födelseår). Johtokunta/Styrelsen 2018 Puheenjohtaja/Ordförande Beate Hyttinen Lindgren rusukki@gmail.com 0702-275262 Varapuheenjohtaja/Vice ordförande Leena Huss leena.huss@gmail.com 018-425784 Sihteeri/Sekreterare Tuuli Uljas tuuliuljas@yahoo.co.uk 070-2492713 Rahastonhoitaja/Kassör Marita Goodrich mgoodrich@hotmail.se 018-320105, 073-8503393 Anna Pilvinen anna.pilvinen@gmail.com  Sirkka-Liisa Ekman ekman454@gmail.com Pirjo Piispanen pirjo.piispanen@bredband.net 070-7556604 Hanna Tynkkynen hannatynkkynen@yahoo.se Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki) Toimintasuunnitelma vuodelle 2018  Yhdistyksen yleisenä tavoitteena on toimia kaikkien suomalaista sukuperää olevien yhteisenä organisaationa. Sen päätarkoituksena on säilyttää, kehittää ja edistää suomea vähemmistökielenä sekä suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Uppsalan kunnassa. Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena ·      Yhdistys jatkaa aktiivista osallistumistaan neuvonpitoon kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta koskevan työn osalta. ·      Yhdistys järjestää vuoden 2018 aikana suurimman osan toiminnastaan Fyrisgårdenissa (Svartbäcksgatan 58), joka on osoittautunut monin tavoin hyväksi kohtauspaikaksi. Vuoden 2018 suurimmat haasteet ·      Vuoden 2016 keväällä kielitaitoisten pedagogien antama tuki lopetettiin melkein kokonaan Uppsalan esikouluista. Rusukki sai viime hetkellä pysäytetyksi suomen kielen pedagogien poistamisen, mutta suositut suomenkielisten lasten tapaamiset Storgatanille lopetettiin. Tulemme seuraamaan tilannetta ja tarkkailemaan, miten poliitikkojen antamat lupaukset yksittäisten äidinkielen tukea saavien lasten tapaamisista järjestetään tästä lähtien. Vuoden 2017 aikana mitään ei tapahtunut, mutta kysyimme asiasta ylimääräisessä opetusta koskevassa neuvonpidossa ja meille luvattiin, että asiaan palattaisiin ”tilaisuuden tullen”. ·      Hällbyn suomenkielisistä paikoista (36) on osa ollut täyttämättä, mutta kysyttäessä emme ole saaneet tarkempaa vastausta, vaan meille on kerrottu, että ”tilanne elää koko ajan.” Samalla meiltä on kysytty, voiko äidinkielen opetuksesta jääneitä ylimääräisiä rahoja käyttää tyhjien paikkojen korvaamiseen, mitä olemme vastustaneet, koska mielestämme äidinkielen opetuksen rahat tulisi käyttää oikeaan tarkoitukseensa. Tätäkin asiaa tulemme seuraamaan heti vuoden 2018 alusta lähtien. ·      Peruskoulun suomen kielelle tarjoama tuki ei ole parantunut viime vuoden aikana.  Vuoden 2017 aikana 1 –3. -luokkalaiset saivat 60 minuuttia opetusta viikossa ja muut ”vähintään 40 minuuttia” oppilasmäärästä riippuen. Tämä opetusmäärä väheni entisestään, jos opettaja sairastui, koska sijaisia ei hankittu. Monessa koulussa suomen opetus alkoi lukukauden alussa viikkoja sen jälkeen, kun muu kouluopetus oli jo alkanut, ja jotkut lapset saivat syksyllä 2017 odottaa suomen opetuksen alkamista jopa kaksi kuukautta. Vanhemmat joutuivat itse kyselemään, miksi opetus ei alkanut, koska siitä ei tiedotettu kodeille, ja pitkään sairaana olleen opettajan sijalle ei hankittu sijaista. Otettuamme asian esille neuvonpidossa, saimme lupauksen, että ensi vuonna tilanne ei tule olemaan yhtä huono. Lapsille järjestettiin mahdollisuus ylimääräiseen suomen opetukseen syysloman aikana, ja loppuvuodesta kunta alkoi aktiivisesti rekrytoida suomenkielistä sijaista. Seuraamme tilanteen kehitystä vuoden 2018 aikana ja yritämme saada kuntaa lisäämään suomen kielen opetustuntimäärää sen mukaisesti, mitä opetuksen parantamista koskevassa selvityksessä suositellaan. ·      Uppsalan suomenkielisen hoito- ja hoivaosaston Onnelan paikkoja on useamman vuoden ajan ollut tyhjinä. Vuoden 2017 syksystä lähtien sinne otetaan myös ruotsinkielisiä. Tulemme ensi vuoden aikana seuraamaan tarkkaan, miten tämä vaikuttaa Onnelan toimintaan. Samalla pyrimme jatkuvasti tiedottamaan Onnelasta, jotta paikat saataisiin täytettyä suomenkielisillä. Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan ja edistämään vuoden 2018 aikana: Esikouluikäiset ·      Jatkamme Hällbyn tilanteen seuraamista vuoden 2018 aikana. Meille on aikaisemmin luvattu, että uusia paikkoja kaukana Hällbystä asuville lapsille avattaisiin myös toisella puolella kaupunkia, mutta mitään ei ole tapahtunut.  Yritämme Facebook-sivujemme ja jäsenperheittemme avulla selvittää, miltä suunnalta halukkaita lapsia löytyisi eniten ja pitää kysymystä vireillä ensi vuonnakin. ·      Vaikka muissa päiväkodeissa kuin Hällbyssä käyvien lasten suomen kielen tuki saatiin pelastetuksi, heidän kohdallaan tilanne on jatkunut yhtä heikkona kuin aikaisemmin. Heilläkin on oikeus saada esikoulutoimintaa kokonaan tai osaksi suomen kielellä, mutta suurin osa heistä saa vain 40-60 minuuttia suomea viikossa. Jos pedagogi sairastuu, tunnit jäävät kokonaan pois, koska sijaisia ei hankita. On myös tavallista, että esikoulun suomen kielen tuki alkaa vasta syyskuussa, eli tukea annetaan todellisuudessa luultavasti paljon vähemmän kuin lapsilla olisi periaatteessa oikeus saada sitä – ja sekin määrä on täysin riittämätöntä, koska lapsilla on oikeus kokonaan tai osittain suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Jatkamme asian seuraamista vuoden 2018 aikana. Ehkä saamme myös tukea valmistumassa olevasta vähemmistökielten opetuksen vahvistamista koskevasta selvityksestä, johon voimme viitata vuoden 2018 neuvonpidoissa. ·      Suomenkielisen avoimen esikoulun, pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, toiminta on jatkunut ja kasvanut entisestään vuoden 2017 aikana. Tämä suosittu toiminta on turvattava myös vuodeksi 2018. ·      Vuoden 2017 aikana on jatkettu suomenkielisten satutuntien järjestämistä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa, ja välillä kävijämäärä on ollut huomattavan suuri. Satutunteja jatketaan edelleen vuonna 2018.  Kouluikäiset ·      Vähemmistölain mukaan lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee ottaa erityistä vastuuta vähemmistökielisistä lapsista, vaikka laissa ei olekaan erityistä koulua koskevaa pykälää. Koulun tuki on tähän asti ollut hyvin alhainen. Sen tähden meidän on jatkuvan vähemmistöpoliittisen työmme lisäksi vahvistettava kouluikäisten lasten suomea muilla tavoin (ks. alla). Ehkä saamme myös tukea valmistumassa olevasta vähemmistökielten opetuksen vahvistamista koskevasta selvityksestä, johon voimme viitata vuoden 2018 neuvonpidoissa. ·      Vuonna 2017 Uppsalan Suomi-koulussa oli kaksi ryhmää, Minnarit (6-10 –vuotiaat) ja Kipinä (11 – 17). Koulu on ainutlaatuinen Ruotsissa, ja siitä kirjoitettiin myös Lääninhallituksen tekemässä kansallisia vähemmistöjä koskevassa erityislehtisessä. Vuonna 2018 alkaa uusi ryhmä: 9-11 vuotiaat, koska lapsimäärä on kasvanut ja eri ikäiset lapset tarvitsevat erilaista ohjelmaa. Nuoret ·      Uppsalan nuorisokahvila-neuvonpidot johtivat vuoden 2017 syksyllä kunnan aloittamaan uuteen toimintaan, kirjastossa pidettäviin Fika på finska –tapaamisiin yli 16-vuotiaille suomen kielestä kiinnostuneille. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen näytti siltä, että kiinnostusta löytyy. Myös Rusukin Kipinä-ryhmä voi auttaa uusien nuorten löytämistä tähän kunnan järjestämään nuorisotoimintaan. Aikuiset ja eläkeläiset ·      Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava vanhusten huoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Suomenkielinen vanhusten osasto Onnela/Fortuna, Sävjassa aloitti toimintansa vuonna 2012, ja se on jatkunut jokseenkin samanlaisena vuoden 2017 kevääseen asti. Silloin kunta päätti ottaa vastaan myös ruotsinkielisiä, koska hoito- ja hoivaosastolla on usean vuoden ajan ollut useita tyhjiä paikkoja. Syksyllä 2017 olimme ylimääräisessä neuvonpidossa tämän johdosta, ja meille vakuutettiin, että Onnelan suomenkielinen toiminta ei vaarantuisi, vaan suomi olisi jatkossakin osaston luonnollinen kieli. Mielestämme on tärkeää, että Onnelaan saadaan lisää suomenkielisiä vanhuksia ja että ruotsinkielisten määrä ei nouse osastolla. Vuoden 2018 aikana meidän on myös varmistettava, että  henkilökunta saa vihdoinkin heille luvatun suomen kielen kurssin ja heille sopivan hoitoalan sanasto- ja fraasikirjasen. ·      Suurin osa Uppsalan suomenkielisistä vanhuksista jää Onnelan ulkopuolelle. Meillä on hyvin vähän tietoa siitä, kuinka monet heistä saavat vähemmistölain edellyttämään toimintaa ainakin osittain suomen kielellä. Asia ei ole edistynyt vuoden 2017 aikana, mutta yritämme tulevana vuonna vaikuttaa siihen, että kaikille hoitokodeille annettaisiin selkeämmät ohjeet vähemmistölain edellyttämästä tuesta. Ehkä saamme myös tukea valmistumassa olevasta vähemmistöpolitiikan vahvistamista koskevasta selvityksestä, johon voimme viitata vuoden 2018 neuvonpidoissa. ·      Eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat hyvin tärkeä ja kasvava osa Rusukin toimintaa, ja sen suosio on jatkuvasti suuri. Pyrimme panostamaan vahvasti tähän toimintaan myös vuonna 2018 ja tarjoamaan mahdollisuuksia sen monipuolistamiseen ja vahvistamiseen. ·      Suosittu suomenkielinen lukupiirimme on ollut toiminnassa yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Piiri on haluttu pitää pienehkönä, eikä uusia jäseniä ole voitu ottaa vastaan. Pyrimme jatkamaan sen toimintaa myös vuonna 2018 yhteistyössä Uppsalan kaupunginkirjaston kanssa ja kartoittamaan tarvetta ja mahdollisuuksia perustaa toinenkin lukupiiri, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan. Yleistä ·      Vuonna 2018 jatkamme edelleen työtämme suomenkielisen kulttuuritarjonnan lisäämiseksi Uppsalan kunnassa yhteistyössä suomenkielisen päiväkotiosaston, Suomi-koulun, Onnelan suomenkielisen osaston, muiden suomen kielellä toimivien organisaatioiden ja Uppsalan kunnan kanssa. ·      Panostamme vahvasti sosiaaliseen mediaan uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi. Varsinkin blogi- ja Facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen vanhempien Facebook-ryhmä on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskustelussa, ja vuoden 2018 aikana pyrimme laajentamaan kartoituksia ja keskustelua myös eläkeläisten keskuuteen. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että sosiaalisen median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota. Uppsalassa 18.11. 2017 Johtokunta Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen säännöt (Uusittu 5.4.2014) §1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys, ruotsiksi Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala, ja sen kotipaikkakunta on Uppsala. §2 Tarkoitus Yhdistyksen tavoitteena on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisissä neuvonpidoissa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria Upplannissa. Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. §3 Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi voi päästä jokainen henkilö, joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöja, Yhdistys on velvollinen pitämään jäsenistään luetteloa. Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi. §4 Jäsenmaksut Yhdistyksen jäsenet suorittavat vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruudesta seuraavaksi toimintavuodeksi päättää yhdistyksen syyskokous. §5 Jäsenyyden päättyminen Jäsen, joka rikkoo näitä sääntöja tai joka toiminnallaan aiheuttaa yhdistykselle tai sen pyrkimyksille vahinkoa, voidaan johtokunnan ja yhdistyksen kokouksen esityksesta erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. Erottamisesityksestä on johtokunnan ilmoitettava asianomaiselle vähintään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa erottamisesta päätetään, Jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi. §6 Yhdistyksen päätäntäelimet Yhdistyksen päätäntäelimet ovat yhdistyksen kokous ja johtokunta. §7 Toiminta- ja tilivuosi Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä talouteen ja hallintoon liityvät asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille hyvissä ajoin ennen kevätkokousta. Valitun tilintarkastajan tulee olla hyvin perillä yhdistyksen taloudenhoidosta ja hallinnosta. Tilintarkastajalla ei saa olla esteellisyyttä riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen. §8 Yhdistyksen kokous 1.    Yhdistyksessä käyttävät päätäntävaltaa sen jäsenet yhdistyksen kokouksissa, Yhdistyksen kokous pidetään, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti johtokunnalta saman asian käsittelemistä varten. Yhdistyksen kevätkokous pidetään ennen 15. huhtikuuta ja syyskokous ennen 15. joulukuuta. 2.    Äänivallan käyttö kokouksessa. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Yhdistyksen kokouksessa tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä paitsi niissä kysymyksissä, joiden käsittelystä on määrätty toisin näissä säännöissä. Äänestys suoritetaan avoimena, ellei joku kokouksen osanottaja vaadi suljettua äänestystä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänioikeutta ei yhdistyksen kokouksissa voi käyttää valtakirjalla. 3.    Kokouskutsu. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava jäsenille edellisen kevätkokouksen määrittelemällä tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. 4.    Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat: 1.    Kokouksen sääntöjenmukaisuus 2.    Läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen 3.    Kokouksen työjärjestys 4.    Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijoiden valinta 5.    Johtokunnan toimintakertomuksen hyväksyminen 6.    Yhdistyksen tilinpäätöksen ja tilintarkastajien siitä antaman lausunnon esitteleminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivalvollisille 7.    Vaalivaliokunnan valinta 8.    Johtokunnan muut kokoukselle esittämät asiat 9.    Jäsenten keväkokoukselle esittämät asiat 5 Syyskokouksessa käsiteltävät asiat 1.    Kokouksen sääntöjenmukaisuus 2.    Läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen 3.    Kokouksen työjärjestys 4.    Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijoiden valinta 5.    Jäsenmaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi 6.    Palkkiot ja matkakustannusten korvaaminen 7.    Seuraavan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma 8.    Yhdistyksen puheenjohtajan, johtokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta 9.    Tarvittavien toimikuntien asettaminen ja niiden puheenjohtajien nimeäminen 10. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta tarkastamaan seuraavan toimintavuoden hallintoa, taloudenhoitoa ja tilejä 11. Johtokunnan muut kokoukselle esittämät asiat 12. Jäsenten syyskokoukselle esittämät asiat 6 Aloitteet. Jäsenaloitteet ja -asiat on ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle kolme (3) viikkoa ennen kokousta. §9 Johtokunta 1.    Tehtävät. Yhdistyksen toimeenpaneva elin on johtokunta. 2.    Jäsenet. Johtokuntaan kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) jäsentä, joiden keskuudesta johtokunta valitsee yhden tai useamman varapuheenjohtajan. 3.    Koollekutsuminen. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä vaatii sitä. 4.    Päätösvaltaisuus. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä §9 Nimenkirjoittajat. Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa, siis kaksi henkeä yhdessä. Yhdistys nimeää yhden (1) johtokunnan jäsenen kirjoittamaan nimen sihteerin asemesta. Johtokunta voi myös antaa jollekulle oikeuden kirjoittaa yhdistyksen nimi tiettyjen asioiden, kuten taloudenhoidon osalta. §10 Yhdistyksen purkaminen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä täytyy kulua vähintään yksi kuukausi. Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että vähintään neljä viidesosaa (4/5) läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä äänestää purkamisen puolesta.