RUSUKISTA

Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys perustettiin keväällä 2010, kun Uppsalan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen. Tavoitteenamme on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisessä neuvonpidossa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja kulttuuria Upplannissa. Pyrimme järjestämään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille sekä tarjoamaan kohtaamispaikan kaikille suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille uppsalalaisille. Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala grundades i början av våren 2010, när Uppsala kommun anslöt sig till det s k förvaltningsområdet för finska språket. Vårt syfte är dels att representera den sverigefinska befolkningen i Uppsala i samråd med kommunen, dels att på olika sätt främja det finska språket och finsk kultur i Uppland. Vi strävar efter att ordna finskspråkiga kulturevenemang och annan verksamhet för barn, ungdomar, vuxna och äldre samt att erbjuda en mötesplats för alla som intresserar sig för finska och finsk kultur. Ota yhteyttä! Ta kontakt! rusukki@gmail.com Liity sinäkin jäseneksi!  Ilmoittautumislomake (pakollinen) Maksuohjeet löytyvät lomakkeesta. Jäsenhinnat: Nuoret 18-25 vuotiaat ilmainen Opiskelijat ja eläkeläiset 100kr/vuosi Työssä käyvät 150kr/vuosi Perheet 200kr/vuosi/perhe  Bli medlem du också!  Fyll i formuläret här (obligatoriskt) Betalningsinstruktioner hittar du i formuläret. Kostnad: Unga 18-25 år utan kostnad Studerande och pensionärer 100 kr/år Arbetande 150 kr/år Familjer 200 kr/år/familj Johtokunta/Styrelsen 2020 Puheenjohtaja/Ordförande Beate Hyttinen Lindgren rusukki(at)gmail.com Varapuheenjohtaja/Vice ordförande Leena Huss  Sihteeri/Sekreterare Tuuli Uljas  Rahastonhoitaja/Kassör Marita Goodrich Muut jäsenet: Aino-Maija Aalto Suvi Kokko Pirjo Piispanen Else Puljava Anna Pilvinen (varajäsen) Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki) Toimintasuunnitelma vuodelle 2020   Rusukin tavoite  Yhdistyksen tavoitteena on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisessä neuvonpidossa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Upplannissa. Pyrimme järjestämään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille sekä tarjoamaan kohtaamispaikan kaikille suomen kielestä ja ruotsinsuomalaisesta kulttuurista kiinnostuneille uppsalalaisille.  Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena   Yhdistys jatkaa aktiivista osallistumistaan neuvonpitoihin kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta koskevan työn osalta. Vuoden 2020 alusta tulemme erityisesti seuraamaan vuoden 2019 lakimuutosten toteutumista ja YK:n lasten oikeuksien soveltamista Uppsalan kunnassa, kun lapsikonventiosta tulee vuoden alusta osa Ruotsin lainsäädäntöä.  Uppsalan maakäräjät/region  Maakäräjien toiminta suomen kielen hallintoaluetyössä on tähän asti ollut ala-arvoista. Vuoden 2020 aikana pyrimme korjaamaan tilannetta pitämällä yhteyttä sekä poliitikkoihin että virkamiehiin ja valittamalla regionin väärinkäytöksistä ja tekemättä jättämisistä.  Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan ja edistämään vuoden 2020 aikana   Esikouluikäiset   • Jatkamme Hällbyn esikoulun suomenkielisen osaston Huvikummun tilanteen seuraamista, ja pyrimme levittämään tietoa siitä mahdollisimman monella tavalla. Pyrimme myös parantamaan kunnan omaa tiedottamista suomalaislasten oikeuksista kunnassa. • Voimaan tulleiden lakimuutosten nojalla pyrimme vahvistamaan Hällbyn ulkopuolelle jäävien lasten saamaa suomen kielen tukea. Heidän oikeuttaan kokonaan tai olennaisilta osin suomenkieliseen esikoulutoimintaan tulee vahvistaa uusien määräysten mukaisesti. • Rusukin suomenkielisen avoimen esikoulun, pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, suosittua toimintaa pyrimme entisestään vahvistamaan vuoden 2020 aikana. • Kaupunginkirjaston kanssa yhteistyössä pidettyjä suomenkielisiä satutunteja ei järjestetty vuoden 2019 aikana. Jos niitä toivotaan vuonna 2020, voimme harkita niiden uudelleen aloittamista.  Kouluikäiset   • Vähemmistölain mukaan lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee ottaa erityistä vastuuta vähemmistökielisistä lapsista, vaikka laissa ei olekaan erityistä koulua koskevaa pykälää.  Vähemmistökielten opetusta koskeva selvitys (SOU 2017:91) ei ole toistaiseksi johtanut muutoksiin, mutta pyrimme kuitenkin nostamaan äidinkielen opetusajan pidentämistä neuvonpidoissa viittaamalla myös lapsikonventioon ja lasten oikeuteen tulla kuulluiksi neuvonpidoissa.  • Uppsalan Suomi-koulun toimintaa pyritään jatkamaan ja vahvistamaan, koska lapsiluvut ovat kasvaneet ja toiminta on hyvin suosittua.    Nuoret   • Suomi-koulun Kipinä-ryhmä on Rusukin vahvin nuoriin suuntautuva satsaus. Pyrimme innostamaan Kipinän nuoria osallistumaan vetäjinä muiden Suomi-koulun ryhmien toimintaan, kuten jo jossain määrin on tapahtunutkin. Pyrimme myös vahvistamaan yhteistyötämme Uppsalan suomalaisten opiskelijoiden (UPSO) kanssa, jotta voisimme eri tavoin tukea ruotsinsuomalaisia nuoria ja heidän oikeuttaan omaan kieleen ja kulttuuri-identiteettiin.   Aikuiset ja eläkeläiset   • Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava vanhusten huoltoa kokonaan tai olennaisilta osin suomen kielellä. Pyrimme seuraamaan suomenkielisen vanhusten hoitokoti Onnelan/Fortunas toimintaa Sävjassa. Pyrimme saamaan kunnan tekemään enemmän Onnelan toiminnan mainostamiseksi vuoden 2020 aikana, koska uskomme, etteivät kaikki uppsalalaiset tiedä sen olemassaolosta. Jokin keino siihen on löydettävä, vaikka kyseessä onkin yksityinen hoitokoti. • Myös Onnelan ulkopuolelle jäävien vanhusten kohdalla lakimuutokset merkitsevät vahvempia oikeuksia, hoitoa kokonaan tai olennaiselta osin suomeksi. Lakimuutosten mukaan myös vanhusten oikeuksia omaan kulttuuri-identiteettiin tulee vahvistaa. Sen tähden tulemme vuoden 2020 aikana korostamaan uutta kartoitustarvetta, koska emme tiedä missä ja miten paljon suomenkielisiä vanhuksia löytyy muista hoitokodeista tai kotihoidon piiristä. Muissa kunnissa tällaista kartoitusta on tehty hyvin tuloksin. • Viikottaiset eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat hyvin tärkeä ja kasvava osa Rusukin toimintaa. Pyrimme varmistamaan, että tapaamiset voivat jatkua ja monipuolistua vuoden 2020 aikana. • Yksi suomenkielinen lukupiiri on ollut toiminnassa yhdistyksemme perustamisesta lähtien, ja muutama vuosi sitten aloitettiin toinen, Feministinen lukupiiri. Pyrimme kirjaston kautta kartoittamaan tarvetta perustaa kolmas lukupiiri, jos lisää halukkaita ilmaantuu.  * Myös vuoden 2020 aikana seuraamme hallintoaluevaroista rahoitettujen kulttuuritapahtumien suunnittelua ja valintaa, jotta suomen kieli ja ruotsinsuomalainen kulttuuri pysyvät toiminnan perustana.  Muuta  • Jatkamme panostamistamme sosiaaliseen mediaan uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi. Varsinkin blogi- ja Facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen lasten vanhempien Facebook-ryhmä ”Uppsalan lasten oikeus suomen kieleen” on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskusteluissa, ja eläkeläisten oma sivu ”Uppsalan seniorit” on sekin toiminut vilkkaasti. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että sosiaalisen median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota.   Uppsalassa 23.11. 2019 Johtokunta    Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen säännöt (Päivitetty 18.4.2020) §1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys, ruotsiksi Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala, ja sen kotipaikkakunta on Uppsala. §2 Tarkoitus Yhdistyksen tavoitteena on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisissä neuvonpidoissa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria Upplannissa.  Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. §3 Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi voi päästä jokainen henkilö, joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä. Yhdistys on velvollinen pitämään jäsenistään luetteloa. Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi. §4 Jäsenmaksut Yhdistyksen jäsenet suorittavat vuotuisen jäsenmaksun, jonka kohottamisesta seuraavaksi toimintavuodeksi päättää yhdistyksen vuosikokous. Johtokunnan päätöksellä voidaan jäsenmaksua laskea toimintavuoden aikana. §5 Jäsenyyden päättyminen Jäsen, joka rikkoo näitä sääntöjä tai joka toiminnallaan aiheuttaa yhdistykselle tai sen pyrkimyksille vahinkoa, voidaan johtokunnan ja yhdistyksen kokouksen esityksestä erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. Erottamisesityksestä on johtokunnan ilmoitettava asianomaiselle vähintään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa erottamisesta päätetään, Jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi. §6 Yhdistyksen päätäntäelimet Yhdistyksen päätäntäelimet ovat yhdistyksen kokous ja johtokunta.  §7 Toiminta- ja tilivuosi Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä talouteen ja hallintoon liittyvät asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille hyvissä ajoin ennen vuosikokousta. Valitun tilintarkastajan tulee olla hyvin perillä yhdistyksen taloudenhoidosta ja hallinnosta. Tilintarkastajalla ei saa olla esteellisyyttä riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen. §8 Yhdistyksen kokous 1.      Yhdistyksessä käyttävät päätäntävaltaa sen jäsenet yhdistyksen kokouksissa, Yhdistyksen kokous pidetään, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti johtokunnalta saman asian käsittelemistä varten. Yhdistyksen vuosikokous pidetään ennen 31. maaliskuuta.  2.      Äänivallan käyttö kokouksessa. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Yhdistyksen kokouksessa tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä paitsi niissä kysymyksissä, joiden käsittelystä on määrätty toisin näissä säännöissä. Äänestys suoritetaan avoimena, ellei joku kokouksen osanottaja vaadi suljettua äänestystä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänioikeutta ei yhdistyksen kokouksissa voi käyttää valtakirjalla. 3.      Kokouskutsu. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava jäsenille edellisen vuosikokouksen määrittelemällä tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. 4.   Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat: 1.     Läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeudesta päättäminen  2.     Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajan ja ääntenlaskijoiden valinta  3.     Kokouksen sääntöjenmukaisuus  4.     Kokouksen työjärjestys  5.     Johtokunnan toimintakertomuksen hyväksyminen  6.     Yhdistyksen tilinpäätöksen ja tilintarkastajien siitä antaman lausunnon esitteleminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle 7.     Seuraavan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma 8.     Jäsenmaksun kohottaminen seuraavaksi vuodeksi. Jos johtokunta katsoo aiheelliseksi, se voi johtokunnan päätöksellä laskea jäsenmaksua seuraavalle vuodelle 9.     Yhdistyksen puheenjohtajan, johtokunnan varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta 10.  Kahden tilintarkastajan valinta  11.  Vaalivaliokunnan valinta  12.  Johtokunnan muut kokoukselle esittämät asiat 13.  Jäsenten vuosikokoukselle esittämät asiat      5.      Aloitteet. Jäsenaloitteet ja -asiat on ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle kolme (3) viikkoa ennen               kokousta. §9 Johtokunta 1.  Tehtävät. Yhdistyksen toimeenpaneva elin on johtokunta. 2.  Jäsenet. Johtokuntaan kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) jäsentä, joiden keskuudesta johtokunta valitsee yhden tai useamman varapuheenjohtajan.  3.  Koollekutsuminen. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä vaatii sitä.  4.  Päätösvaltaisuus. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä § 10 Nimenkirjoittajat. Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa, siis kaksi henkeä yhdessä. Yhdistys nimeää yhden (1) johtokunnan jäsenen kirjoittamaan nimen sihteerin asemesta. Johtokunta voi myös antaa jollekulle oikeuden kirjoittaa yhdistyksen nimi tiettyjen asioiden, kuten taloudenhoidon osalta. § 11 Yhdistyksen purkaminen Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä täytyy kulua vähintään yksi kuukausi. Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että vähintään neljä viidesosaa (4/5) läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä äänestää purkamisen puolesta.