Rusukki vaikuttaa vähemmistökysymyksiin

Ruotsinsuomalainen lehti kävi haastattelemassa Rusukkia! 


"UPPSALA. Uppsalassa toimiva Rusukki on nuori Suomi-yhdistys. Se perustettiin vuonna 2010, kun kunnasta tuli suomen kielen hallintoalue.
Sen lisäksi, että yhdistys on ajallisesti nuori, Rusukin toiminnassa on mukana paljon nuoria ja lapsiperheitä. Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan yhdistyksen jäsenistä lapsia on 35 %, aikuisia 38 % ja eläkeläisiä 27 %. Yhdistyksellä on noin 250 jäsentä ja määrä kasvaa joka vuosi.
Nuorekas yhdistys levittää tietoa aktiivisten Facebook- ja blogisivujen kautta, mutta pyrkii informoimaan myös sosiaalisen median ulkopuolella olevaa väestöä.
– Koitamme saada käsiimme ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita toiminnastamme. Haluamme myös informoida vähemmistöjen oikeuksista, yhdistyksen puheenjohtaja Beate Hyttinen Lindgren kertoo. 

– Blogissa ja Facebookissa kerromme Uppsalan suomenkielisistä tapahtumista ja jaamme esimerkiksi uutisia liittyen ruotsinsuomalaisuuteen, puheenjohtaja sanoo.
Hiljattain on avattu Instagram-tili, jonka kautta on luontevaa tavoittaa nuoremmatkin ruotsinsuomalaiset. 
Rusukin johtokunnassa on mukana eri-ikäisiä ihmisiä, mikä on Hyttinen Lindgrenin mielestä positiivista. Vielä olisi haasteena saada miehet mukaan yhdistyksen johtoon, tällä hetkellä edustamassa on ainoastaan naisia.
Yliopistokaupunki Uppsala vetää asukkaikseen nuoria ihmisiä, jotka hankkivat lapsia. Rusukin jäsenen Katarina Lievosen mukaan sen vuoksi Uppsala eroaa muista kunnista, joissa asuu paljon suomalaisia: väestö on nuorta.
Suomi-yhdistyksenä Rusukki eroaa valtavirrasta siten, että tapahtumien järjestämisen sijaan keskitytään enemmän vaikutustyöhön.
– Päätavoite on olla mukana kunnan neuvonpidoissa ja yrittää vaikuttaa vähemmistötyöhön. Varmistamme, että lakia seurataan Uppsalan kunnassa, ja että kuntaan tulevat rahat ohjataan suomen kieleen tai ruotsinsuomalaisiin kysymyksiin. Siihen laitamme eniten aikaa, Hyttinen Lindgren kertoo.
– Meillä on toimintaa sen mukaan mitä jäsenet haluavat järjestää. Sitä me tuemme.
Rusukki käyttää Uppsalan keskustassa sijaitsevan Fyrisgårdenin tiloja toiminnoissaan. Omaa toimintaa järjestetään enemmän lapsille ja eläkeläisille kuin muille aikuisille. Sille on ollut eniten kysyntää.
Puheenjohtaja uskoo, että Rusukki on saanut hyvin lapsiperheitä toimintaansa mukaan Suomi-koulun kautta. Nimestään huolimatta Suomi-koulussa ei ole varsinaista opetusta vaan se on suomenkielistä kerhotoimintaa eri-ikäisille lapsille. Kerhoa pidetään noin joka toinen lauantai. 
Beate Hyttinen Lindgren perusti Suomi-koulun 2011, koska hän halusi omien lastensa tapaavan muita ruotsinsuomalaisia lapsia. Nyt nämä lapset ovat kasvaneet ja jatkaneet kerhotoimintaa. He ovat tällä hetkellä 15–18-vuotiaita.
Suomi-koulussa on neljä ryhmää 6–17-vuotiaille. Sitä tuetaan hallintoaluevaroilla. Suomi-koulun ohjaajat ovat Uppsalan suomenkielisiä opiskelijoita.
Kerhossa lapset viettävät aikaa muiden suomenkielisten kanssa ja siellä saatetaan esimerkiksi leipoa tai puhua Suomen tapahtumista.
Alle kouluikäisille lapsille järjestetään avoin esikoulu joka perjantai klo 10–13. Esikouluun lapset huoltajineen saapuvat keskustelemaan ja puuhaamaan yhdessä suomen kielellä.
Rusukki ei juuri järjestä säännöllistä toimintaa aikuisille, mutta heidän eläkeläistoimintansa on aktiivista. Lähes 40 eläkeläistä kokoontuu torstaisin kahvittelemaan ja seurustelemaan vaihtuvien teemojen äärelle.
Rusukilla olisi ainakin tilojen puolesta resursseja järjestää enemmänkin toimintaa, jos jäsenet ovat innokkaita sellaiseen. Yhdistys voi tilojen tarjoamisen lisäksi hakea rahoitusta toimintoihin.
Viime vuonna yhdistys ehdotti kunnalle suomenkielisen kielikahvilan pitoa, ja sellainen saatiin järjestettyä useampaan otteeseen ennen joulua. Keväällä kielikahvila on jatkunut.
Rusukin lisäksi suomenkielistä toimintaa Uppsalassa järjestää Ruotsin kirkon suomenkielinen seurakuntaryhmä ja Upsalan suomalaiset opiskelijat (UPSO). Seurakuntaryhmällä on suosittua kuorotoimintaa.
Myös vaikutustyössä Rusukki keskittyy pitkälti lapsiin, nuoriin ja eläkeläisiin. Haastetta tuottavat lasten koulutuskysymykset. Hyttinen Lindgrenin mukaan suomenkieltä täytyisi saada vielä enemmän opetukseen.
Uppsalan laitakaupungilla Hällbyssä toimii suomenkielinen esikouluryhmä Huvikumpu, jonne mahtuu noin 35 osallistujaa. Rusukki on ryhmän perustamisen takana, ja nyt he haluaisivat että kunta järjestäisi suomenkielistä esikoulutoimintaa kokonaan tai olennaisilta osin eri puolilla Uppsalaa. Osasto sijaitsee monille perheille liian kaukana, mutta kunta ei järjestä heille suomenkielistä opetusta muualla.
Katarina Lievoselle esikoulukysymys on ajankohtainen ja tärkeä. Hän on yksi niistä äideistä, joka ei pystynyt laittamaan lastaan suomenkieliseen esikouluun, koska Huvikumpu sijaitsee liian kaukana töistä ja kodista. Hän joutui laittamaan lapsensa ruotsinkieliseen esikouluun, jossa annetaan suomenkielistä opetusta ainoastaan tunti viikossa.
– Tähän olemme yrittäneet vaikuttaa, mutta se on kamalan vaikeaa, Hyttinen Lindgren harmittelee.
Ongelmaa tuottaa laki, jota voi tulkita eri tavoin. Puheenjohtajan mielestä kohtuullisempaa olisi tunnin sijaan tarjota ainakin kokonainen päivä viikossa opetusta suomeksi.
– Kunta on velvollinen tarjoamaan sellaista esikouluopetusta, joka sopii perheen arkeen eikä aiheuta suurta lisävaivaa. Meidän perheelle yli tunti päivässä ylimääräistä matkaa Huvikumpuun on kohtuutonta vaivaa. Eli kunta ei täytä velvollisuuksiaan, Lievonen toteaa.
Lievonen tuntee useamman perheen, jotka ovat samassa tilanteessa kuin hän. Kysyntää toiselle suomenkieliselle esikouluryhmälle olisi.
Vaikka haasteita riittää suomenkielisen opetuksen kanssa, on yhdistys saanut aikaan edistysaskelia: Huvikumpuun on nykyään mahdollisuus tuoda lapsi kerran viikossa maanantaisin koko päiväksi, vaikka lapsi muuten kävisi ruotsinkielisessä esikoulussa. Tämän mahdollisuuden Rusukki sai aikaan viime vuonna neuvotteluissa kunnan kanssa.
– Onhan toki perheitä, joille tämä ei sovi. On tämä silti menestys, Hyttinen Lindgren iloitsee.
Sekä Beate Hyttinen Lindgren että Katarina Lievonen ovat sitä mieltä, että suomenkielisen vähemmistön hyväksi tehty työ on erittäin arvokasta. Rusukin johtokunta tekee vapaaehtoisesti töitä ruotsinsuomalaisten oikeuksien puolesta.
– Kulttuuriasioissa meillä on melko hyvä yhteistyö kunnan kanssa ja siinä, mihin kulttuurirahat käytetään, puheenjohtaja kertoo.
Rusukki pitää neuvotteluja myös Uppsalan regionin eli sairaanhoitopiirin kanssa, jotta regionin suomen kieleen saamat rahat käytettäisiin oikein. Tämä on kuitenkin toinen haaste, koska neuvonpitoja ei ole pidetty elokuusta 2018 lähtien, ja Region Uppsala ei ole käyttänyt kaikkia hallintoaluerahoja, jotka he saavat joka vuosi. 
– Johtokunta tekee paljon työtä nimenomaan vähemmistökysymysten parissa. Meillä ei ole aikaa olla juhlajärjestelijöitä vaan tuemme jäseniä, jotka haluavat järjestää tapahtumia, Hyttinen Lindgren valaisee. Esimerkiksi Rusukin eläkeläiset järjestivät ruotsinsuomalaisen kulttuuripäivän viime syksynä joka oli todella suosittu ja se pidetään myös tänän vuonna.

– Jäsenen näkökulmasta on todella tärkeää tämä työ, mitä teette kunnan kanssa, koska edut eivät itsestään tipahda eteen ja niistä pitää taistella, Rusukin jäsen Katarina Lievonen kommentoi."
Teksti ja kuvat: Niina Klint
Jos Ruotsinsuomalaisen tilaus kiinnostaa teitä niin katsokaa tästä.

Kommentit