17.6.2019

Ruotsista vaihto-oppilaaksi Suomeen

Ville Lindgren on reipas, juuri lukion ensimmäisen luokan päättänyt ruotsinsuomalainen nuori Uppsalasta. Kun Ville suunnitteli vaihto-oppilasvuoden viettämistä ulkomailla, Villen äiti ehdotti, että mitäs jos Ville lähtisikin Amerikan tai jonkin espanjankielisen maan sijasta vuodeksi isovanhempiensa kotimaahan Suomeen. 

Ville on aina ollut kiinnostunut suomen kielestä ja omista suomalaisista sukujuuristaan. Perhe viettää kesäisin aikaa kesämökillä Suomessa ja Ville on käynyt erilaisilla suomenkielisillä kesäleireillä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Ville on kirjoittanut ja esittänyt hiphoppia suomeksi sekä toiminut useamman lukukauden apuohjaajana Rusukin Suomi-koulun 6-9 vuotiaiden ryhmässä Minnareissa. Ajatus vaihto-oppilasvuodesta Suomessa tuntui Villestä hienolta tavalta oppia lisää suomen kieltä sekä tutustua suomalaisiin nuoriin ja miten he puhuvat suomea:

”Haluaisin oppia puhumaan suomea vielä paremmin kuin nyt. Nyt puhun mummin ja ukin kieltä, minkä äiti on opettanut minulle ja haluaisin oppia enemmän semmoista nuorten kieltä.”

Ville lähtee elokuussa yhdeksi lukuvuodeksi Pälkäneelle, Tampereen eteläpuolelle, käymään paikallisen suomalaisen lukion 2. luokkaa. Vaihto-oppilasvuosi Suomessa järjestyi YFU-järjestön (Youth for understanding) kautta ja Ville pääsee Pälkäneellä asumaan suomalaisen perheen luokse sekä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon yhdessä perheen kanssa. Vain harva lukiolaisnuori lähtee Ruotsista Suomeen vaihto-oppilaaksi, Ville kertoo:

”Olin juuri YFU:n valmistavalla leirillä ja siellä sanottiin, että heidän kauttaan ei ole mennyt ketään Ruotsista vaihto-oppilaaksi Suomeen ikinä tai ainakaan tosi moneen vuoteen.”

Ville on saanut sekä ihmetteleviä että hyviä ja kannustavaa kommentteja, kun hän on kertonut vaihto-oppilasvuodestaan.

”Ehkä Suomi on vähän liian lähellä, että nuoret eivät mieti, että sinnekin voisi mennä vaihto-oppilaaksi.”

Villen suomalaiset sukulaiset asuvat muualla Suomessa, joten Pälkäneen seutu on hänelle täysin uusi ympäristö. Lukio on myös suhteellisen pieni, siellä on vain yksi luokka jokaista lukion 1.-3. luokkaa kohden. Ville on seurannut Facebookissa tulevaa luokkaansa, mutta ei ole vielä tavannut uusia luokkakavereitaan. Vaikka Suomessa luetaan aikalailla samoja aineita kuin Ruotsissa, eroaa suomalainen lukio ruotsalaisesta lukiosta erityisesti kurssivalintojen suhteen:

” Suomessa ei ole ollenkaan linjoja kuten Ruotsissa, vaan kurssit valitaan itse. Jotkut ovat pakollisia, kuten suomen kieli, mutta luettavat aineet pitää valita itse ja rakentaa kursseilla oma linja.”

Ville pääsee itse valitsemaan luettavat kurssit lukukauden alussa. Hänestä olisi kiva lukea myös ihan uusia oppiaineita, mutta se riippuu koulun kurssitarjonnasta. Suomen kielen opiskelu tuntuu Villestä mukavalta ja positiiviselta haasteelta:

”Haluan tietysti lukea lisää suomen kieltä. Aluksi on varmaan vähän outoa, että kaikki opetus on suomeksi, mutta eiköhän se parissa viikossa ala tuntua helpommalta. Osaanhan minä kirjoittaa suomeksi aika hyvin, mutta ei sitä oikein ajattele, kuinka hankalaa se oikeasti on, ennen kuin on ihan pakko kirjoittaa suomeksi.”

Vaikka suomalaisessa lukiossa luetaan samoja aineita kuin Ruotsissa, pitää Villen kotiin palattuaan käydä lukion 2. luokka uusiksi. Mutta toisaalta on kiva keskittyä vaihto-oppilasvuoden aikana suomen kieleen ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon ilman paineita Ruotsin kurssien suorittamisesta.

”Vaihto-oppilasvuosi on ehdottomasti kokemuksen arvoinen” sanoo Ville. ”Saan tehdä hauskojakin juttuja Suomessa eikä tarvitse koko ajan miettiä Ruotsin lukiokurssien suorittamista.”

Villellä on edessään mielenkiintoinen ja jännittävä vuosi ja paljon uusia kokemuksia Suomessa, missä hän on tähän asti käynyt perheensä kanssa tai ollut kesäleirillä. Jännittääkö vaihto-oppilasvuosi ja lähtö Suomeen?

”Jännittää ja on samalla myös hauskaa. Suomi on maa, jossa olen käynyt vaikka kuinka paljon. Mutta kun on perheen kanssa käymässä Suomessa, on Ruotsi jotenkin aina mukana. Nyt pääsen itse tekemään siellä, mitä haluan suomalaisten kanssa.”

”Mutta jännittää myös, koska en tunne siellä ketään. Se on kuin hyppy tuntemattomaan.”

YFU-järjestö suosittelee viettämään koko vaihto-oppilasvuoden kohdemaassa ja osana isäntäperhettä, jotta nuori pääsee todella kokemaan kaikki paikalliset perinteet ja viettämään vuotuiset juhlapyhät kohdemaan tavalla. Koti-ikävää helpottaa viestintä perheen ja ystävien kanssa Ruotsissa, mutta tarkoitus on, ettei oma perhe tule käymään Suomessa Villen luona.

”Kyllä he pärjäävät kotona ilman minua”, Ville naurahtaa.

Rusukin puolesta toivotamme Villelle oikein hyvää vaihto-oppilasvuotta ja odotamme innoissamme, että kuulemme lisää Villen kokemuksista suomalaisessa lukiossa.

Villeä haastatteli Tuuli Uljas

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
YFU on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon vaihto-oppilasjärjestö, joka on toiminut Ruotsissa vuodesta 1961.

Youth for Understanding (YFU) är en ideell organisation som i 50 år har jobbat med kulturutbyten för ungdomar i världen. YFU Sverige är en religiöst och politiskt obunden förening vars grundtanke är:

”Vi vill bidra till en positiv global förändring. Genom kulturutbyten vill vi bidra till ett öppnare sinne och hjärta, skapa ett lärande som förändrar liv och i förlängningen bidrar till att fler vill vara världsmedborgare.”

Idag medverkar över 50 länder i Youth For Understanding:s nätverk och varje år bildas nya nationella organisationer. YFU är en av världens äldsta, största och mest respekterade internationella utbytesorganisationer. Sedan 1951 har ungefär 226 000 ungdomar gjort utbyten med YFU över hela världen. Nu för tiden deltar varje år cirka 5 000 ungdomar i våra program. Över 12 000 aktiva volontärer över hela världen gör de här programmen möjliga.

Mer info från https://yfu.se