Blogista "Lapsi kouluun ulkomailla": Miten saavuttaa tasapaino monikielisyydessä?

 Mielenkiintoinen blogiteksti kolmikielisen perheen arjesta Hollannissa. Pariisin Descartes-yliopistossa työskentelevä Pia Ory vastaa äidin kysymyksiin.

"Teillä on varmasti haastava tilanne, koska arjessanne on kolme kieltä. Toisaalta kolmikielisyys ei ole mitenkään harvinaista ja sen tuomista haasteista voi selvitä pienellä suunnittelulla.

Toivot, että lapsesi oppivat puhumaan suomea ja voisit siirtää kulttuuriperimäsi heille. Siinä tapauksessa suosittelisin, että puhuisit aina kuin mahdollista suomea heidän kanssaan ja tekisit siitä teidän yhteisen kielen. On tietysti tilanteita, joissa hollanti (sosiaaliset tilanteet) tai englanti (miehesi ollessa paikalla) ovat luonnollisesti käytössä. Olen kyllä eri mieltä hollantilaisen opettajan kanssa, että sinun tulisi opettaa hollantia. Päinvastoin, sinun on hyvä keskittyä suomen kieleen ja päiväkodin hollannin kieleen. Kuopuksesi sanavarasto saattaa olla vielä varsin suppea ja hän ottaa sanan siitä kielestä, josta se tulee helpoiten mieleen. Kolmevuotias on vielä aika nuori ja kielenkehitys, etenkin sanaston kehitys, vielä kesken. Sanavarasto kehittyy kuitenkin nopeasti taaperoiässä ja jos hän saa tarpeeksi altistusta kummallakin kielellä,  sanavarastokin varmasti kehittyy hyväksi ajan kanssa.

Koska lapset saavat joka tapauksessa paljon altistusta hollannin kielellä päiväkodissa/koulussa, olisi tärkeää, että he saavat vastapainoksi kuulla paljon suomea kotona ollessaan ja kommunikoida sillä kanssasi. Voi olla, että he ovat aluksi hämmentyneitä, jos puhutkin enemmän suomea, mutta varmasti he tottuvat siihen."
Lue lisää tästä

Ruotsista vaihto-oppilaaksi Suomeen

Ville Lindgren on reipas, juuri lukion ensimmäisen luokan päättänyt ruotsinsuomalainen nuori Uppsalasta. Kun Ville suunnitteli vaihto-oppilasvuoden viettämistä ulkomailla, Villen äiti ehdotti, että mitäs jos Ville lähtisikin Amerikan tai jonkin espanjankielisen maan sijasta vuodeksi isovanhempiensa kotimaahan Suomeen. 

Ville on aina ollut kiinnostunut suomen kielestä ja omista suomalaisista sukujuuristaan. Perhe viettää kesäisin aikaa kesämökillä Suomessa ja Ville on käynyt erilaisilla suomenkielisillä kesäleireillä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Ville on kirjoittanut ja esittänyt hiphoppia suomeksi sekä toiminut useamman lukukauden apuohjaajana Rusukin Suomi-koulun 6-9 vuotiaiden ryhmässä Minnareissa. Ajatus vaihto-oppilasvuodesta Suomessa tuntui Villestä hienolta tavalta oppia lisää suomen kieltä sekä tutustua suomalaisiin nuoriin ja miten he puhuvat suomea:

”Haluaisin oppia puhumaan suomea vielä paremmin kuin nyt. Nyt puhun mummin ja ukin kieltä, minkä äiti on opettanut minulle ja haluaisin oppia enemmän semmoista nuorten kieltä.”

Ville lähtee elokuussa yhdeksi lukuvuodeksi Pälkäneelle, Tampereen eteläpuolelle, käymään paikallisen suomalaisen lukion 2. luokkaa. Vaihto-oppilasvuosi Suomessa järjestyi YFU-järjestön (Youth for understanding) kautta ja Ville pääsee Pälkäneellä asumaan suomalaisen perheen luokse sekä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon yhdessä perheen kanssa. Vain harva lukiolaisnuori lähtee Ruotsista Suomeen vaihto-oppilaaksi, Ville kertoo:

”Olin juuri YFU:n valmistavalla leirillä ja siellä sanottiin, että heidän kauttaan ei ole mennyt ketään Ruotsista vaihto-oppilaaksi Suomeen ikinä tai ainakaan tosi moneen vuoteen.”

Ville on saanut sekä ihmetteleviä että hyviä ja kannustavaa kommentteja, kun hän on kertonut vaihto-oppilasvuodestaan.

”Ehkä Suomi on vähän liian lähellä, että nuoret eivät mieti, että sinnekin voisi mennä vaihto-oppilaaksi.”

Villen suomalaiset sukulaiset asuvat muualla Suomessa, joten Pälkäneen seutu on hänelle täysin uusi ympäristö. Lukio on myös suhteellisen pieni, siellä on vain yksi luokka jokaista lukion 1.-3. luokkaa kohden. Ville on seurannut Facebookissa tulevaa luokkaansa, mutta ei ole vielä tavannut uusia luokkakavereitaan. Vaikka Suomessa luetaan aikalailla samoja aineita kuin Ruotsissa, eroaa suomalainen lukio ruotsalaisesta lukiosta erityisesti kurssivalintojen suhteen:

” Suomessa ei ole ollenkaan linjoja kuten Ruotsissa, vaan kurssit valitaan itse. Jotkut ovat pakollisia, kuten suomen kieli, mutta luettavat aineet pitää valita itse ja rakentaa kursseilla oma linja.”

Ville pääsee itse valitsemaan luettavat kurssit lukukauden alussa. Hänestä olisi kiva lukea myös ihan uusia oppiaineita, mutta se riippuu koulun kurssitarjonnasta. Suomen kielen opiskelu tuntuu Villestä mukavalta ja positiiviselta haasteelta:

”Haluan tietysti lukea lisää suomen kieltä. Aluksi on varmaan vähän outoa, että kaikki opetus on suomeksi, mutta eiköhän se parissa viikossa ala tuntua helpommalta. Osaanhan minä kirjoittaa suomeksi aika hyvin, mutta ei sitä oikein ajattele, kuinka hankalaa se oikeasti on, ennen kuin on ihan pakko kirjoittaa suomeksi.”

Vaikka suomalaisessa lukiossa luetaan samoja aineita kuin Ruotsissa, pitää Villen kotiin palattuaan käydä lukion 2. luokka uusiksi. Mutta toisaalta on kiva keskittyä vaihto-oppilasvuoden aikana suomen kieleen ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon ilman paineita Ruotsin kurssien suorittamisesta.

”Vaihto-oppilasvuosi on ehdottomasti kokemuksen arvoinen” sanoo Ville. ”Saan tehdä hauskojakin juttuja Suomessa eikä tarvitse koko ajan miettiä Ruotsin lukiokurssien suorittamista.”

Villellä on edessään mielenkiintoinen ja jännittävä vuosi ja paljon uusia kokemuksia Suomessa, missä hän on tähän asti käynyt perheensä kanssa tai ollut kesäleirillä. Jännittääkö vaihto-oppilasvuosi ja lähtö Suomeen?

”Jännittää ja on samalla myös hauskaa. Suomi on maa, jossa olen käynyt vaikka kuinka paljon. Mutta kun on perheen kanssa käymässä Suomessa, on Ruotsi jotenkin aina mukana. Nyt pääsen itse tekemään siellä, mitä haluan suomalaisten kanssa.”

”Mutta jännittää myös, koska en tunne siellä ketään. Se on kuin hyppy tuntemattomaan.”

YFU-järjestö suosittelee viettämään koko vaihto-oppilasvuoden kohdemaassa ja osana isäntäperhettä, jotta nuori pääsee todella kokemaan kaikki paikalliset perinteet ja viettämään vuotuiset juhlapyhät kohdemaan tavalla. Koti-ikävää helpottaa viestintä perheen ja ystävien kanssa Ruotsissa, mutta tarkoitus on, ettei oma perhe tule käymään Suomessa Villen luona.

”Kyllä he pärjäävät kotona ilman minua”, Ville naurahtaa.

Rusukin puolesta toivotamme Villelle oikein hyvää vaihto-oppilasvuotta ja odotamme innoissamme, että kuulemme lisää Villen kokemuksista suomalaisessa lukiossa.

Villeä haastatteli Tuuli Uljas

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

YFU on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon vaihto-oppilasjärjestö, joka on toiminut Ruotsissa vuodesta 1961.

Youth for Understanding (YFU) är en ideell organisation som i 50 år har jobbat med kulturutbyten för ungdomar i världen. YFU Sverige är en religiöst och politiskt obunden förening vars grundtanke är:

”Vi vill bidra till en positiv global förändring. Genom kulturutbyten vill vi bidra till ett öppnare sinne och hjärta, skapa ett lärande som förändrar liv och i förlängningen bidrar till att fler vill vara världsmedborgare.”

Idag medverkar över 50 länder i Youth For Understanding:s nätverk och varje år bildas nya nationella organisationer. YFU är en av världens äldsta, största och mest respekterade internationella utbytesorganisationer. Sedan 1951 har ungefär 226 000 ungdomar gjort utbyten med YFU över hela världen. Nu för tiden deltar varje år cirka 5 000 ungdomar i våra program. Över 12 000 aktiva volontärer över hela världen gör de här programmen möjliga.

Mer info från https://yfu.se

Rusukin Suomi-koulun kevätpiknik

Lauantaina 25/5 vietettiin Suomi-koulun perhepiknikiä Vasa-puistossa. Sateisesta aamupäivästä huolimatta sää suosi piknikille osallistujia ja Suomi-koulun lapsilla, ohjaajilla ja vahemmilla oli mukava iltapäivä pelien, leikkien ja jäätelön merkeissä.

Suomi-koulussa on kevään aikana ollut kolme eri ryhmää, 6-9 vuotiaiden Minnarit, 10-12 vuotiaiden Salama sekä teineille tarkoitettu Kipinät hengailu-ryhmä. Minnari kokoontuu joka toinen lauantai Fyrisgårdenilla ja kolmen tunnin aikana ulkoillaan, leikitään, rakentaan lumiukkoja tai pelataan ulkopelejä läheisen koulun kentällä, syödään lounasta yhdessä, askarrellaan ja pelataan tai katsotaan elokuvia. Salama-ryhmä tapaa 2-3 viikon välein ja on kevään aikana ehtinyt käydä mm. valokuvanäyttelyssä, pelaamassa lasergamea, kokeilemassa karate-taitojaan ja pulkkailemassa talven viimeisillä lumilla sekä viettänyt leffailtaa. Kipinä-ryhmä on leiponut karjalanpiirkoita ja kokeillut thai-nyrkkeilyä sekä grillaillut ulkona. Kipinä-ryhmän nuoret toimivat myös pienempien ryhmissä apuohjaajina.

Lapsia on mukana toiminnassa paljon ja jokaisessa ryhmässä on hyvä yhteishenki, mahdollisuus kuulla ja puhua suomen kieltä ohjaajien ja muiden lasten kanssa - jokainen omien taitojensa mukaan.

Suomi-koulun kokoontumiset jatkuvat jälleen syyskuun alussa. Syyslukukaudella on Suomi-koulussa neljä ryhmää: 6-8 vuotiaille, 9-10 vuotiaille, 11-13 vuotiaille ja teini-ikäisille.

Toivotamme kaikille Suomi-koulun lapsille ja perheille sekä erityisesti reippaille ja iloisille ohjaajillemme ja apuohjaajillemme oikein aurinkoista ja hyvää kesää!

Bra presentation av minoritetspolitiken på minoritet.se!

www.minoritet.se har publicerat en bra genomgång av minoritetslagen inklusive alla ändringar från 2019. Den innehåller också frågor som du kan ställa till din egen kommun eller region / landsting. Du kan ladda ner hela presentationen via "Ska du informera om minoritetspolitiken?".

Uutta suomalaista elokuvaa Fyrisbiografenissa: Aurora

Aurora käyttää päivänsä parhaan kaverinsa kanssa kynsiä taiteillen kynsiteknikkona ja yöt juhlien railakkaasti. Erään illan päätteeksi hän tapaa arktisella nakkikioskilla Darianin, joka yllättäen pyytää Auroraa pelastamaan henkensä. 

Darianin on löydettävä suomalainen vaimo saadakseen itselleen ja tyttärelleen turvapaikan Suomesta. Aurora vastaa kosintaan kieltävästi - Auroralla on tarpeeksi omiakin ongelmia ja aivan muita suunnitelmia elämälleen. Auroran mieli kuitenkin muuttuu, kun hän tapaa Darianin suloisen kahdeksanvuotiaan tyttären. 

Aurora suostuu auttamaan Dariania ja ryhtyy etsimään hänelle vaimoehdokkaita. Samalla kun Darian tutustuu mitä erilaisimpiin ehdokkaisiin, Auroran ja Darianin välit lämpenevät. Lopulta Auroran omat ongelmat kasautuvat ja Darianille löytyy täydellinen vaimoehdokas- mutta tekeekö täydellinen onnelliseksi ja voiko rakkautta paeta loputtomiin?
Lue lisää täältä.