17.12.2015

Monikielisyydestä Helsingin Sanomissa


17.12.2015
Lapsen aivot ovat ihmeelliset. Ensimmäisinä elinvuosina uusia hermosoluyhteyksiä syntyy 700 joka sekunti. Aikuiset kuitenkin ajattelevat usein omia kielikurssikokemuksiaan ja kuvittelevat, että lapsella on yhtä vaikeaa.
”Pieni lapsi joutuu jatkuvasti tilanteisiin, joita hän ei ymmärrä. Epämääräisyys ei hämmennä lapsia samalla tavoin kuin aikuisia”, Kuisma muistuttaa.
Ja vaikka monikielinen perhe-elämä vaikuttaa monimutkaiselta, siihen tottuu nopeasti.
”Mieheni mielestä se on kuin lepohetki, kun tytöt alkavat puhua suomea. Silloin vastuu siirtyy minulle”, Kuisma sanoo.
”Ei haittaa, vaikka kaikki eivät ymmärrä kaikkea. Eihän mieheni ole aina edes läsnä, kun puhun lapsille.”
”Meillä on samat mielipiteet kasvatuksesta. Luotan täysin Sannaan, vaikka en aina tiedäkään, mitä hän lapsille sanoo”, Eduardo Domingues de Jesus kertoo.
Loppujen lopuksi monikielisyys vaivaa eniten niitä, joille se ei kuulu: ulkopuolisia.
”Jotkut sukulaiset saattavat ajatella, että suomen puhuminen johtuu ideologiasta. Että en halua lapsistani amerikkalaisia”, Kuisma sanoo. Hänen mielestään tulisi ymmärtää, että ihmisellä voi olla monta kotimaata ja äidinkieltä. Ja ettei äidinkieli ole kellään täydellinen.

”Lapseni pärjäävät elämässään mainiosti osaamallaan suomella. Ehkä he joskus muuttavat Suomeen ja laajentavat sanavarastoaan. Ja mitä sitten, vaikka puheessa kuuluisi aksentti?”
Lue lisää tästä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti