19.11.2015

Vähemmistökielten äidinkielenopetukselle mahdollisesti minimimäärä?

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton pääsihteeri Tuuli Uljas (vas.)
 sekä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Florica Rajala.
 Kuva/Foto: Heidi Herrmann SR Sisuradio







Sisuradiosta:
Ensimmäisessä tapaamisessaan kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa koulutusministeri Gustav Fridolin (MP) ei antanut konkreettisia lupauksia. Fridolin kertoo kuitenkin käyvänsä oppositiopuolueiden kanssa keskusteluja vähemmistökielten äidinkielenopetuksen tarkemmasta sääntelystä.

 Mukana neuvonpidossa oli Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Florica Rajala, joka esitti opetusministerille huolensa siitä, ettei kansallisten vähemmistöjen koulutusasioissa tapahdu tarpeeksi etenemistä tällä hallituskaudella.
– Opetusministeriö on osallisena kulttuurministeriön vastaamassa selvityksessä, joka koskee vähemmistölainsäädäntöä, Florica Rajala sanoo.
– Fridolin ymmärsi huolemme siitä, että jos koulutusasioita ruvetaan selvittämään samoin kuin vähemmistölainsäädäntöä, siinä tulee kestämään todella kauan. Sinä aikana on pakko tapahtua myös muita asioita.

Vähemmistöjen edustajat ehdottivat neuvonpidossa koulutusministerille pilottikokeiluja ruotsinkielisissä, kunnallisissa kouluissa.
– Yksi vaihtoehto on saamelaiskoulun järjestelmä. Kunta sitoutuu antamaan integroitua kaksikielistä opetusta ja se saisi valtion korvausta sitä varten. Toinen vaihtoehto on kielikylpymalli, jossa opetettaisiin enemmän suomen kielellä, jotta lapsi oppisi suomea käyttökielenä.
Kuntia, jotka voisivat osallistua kokeiluun, ovat esimerkiksi Haninge tai Uppsala, jossa on paljon ruotsinsuomalaisia lapsia, Florica Rajala sanoo. Hänen mukaansa äidinkielenopetus, oli se sitten yksi tai kaksi tuntia viikossa, ei yksinkertaisesti riitä.
Euroopan neuvosto on varoittanut Ruotsia jo kauan siitä, että vähemmistökielet kuolevat, ellei niiden äidinkielenopetusta lisätä nopeasti.

Lue ja kuuntelee lisää Sisuradiosta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti