28.11.2015

Rusukin toimintasuunnitelma vuodelle 2016


Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys (Rusukki)
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Yhdistyksen tavoitteena on toimia kaikkien suomalaista sukuperää olevien yhteisenä organisaationa. Sen päätarkoituksena on säilyttää, kehittää ja edistää suomea vähemmistökielenä sekä suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Uppsalan kunnassa.

Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena

·      Yhdistys jatkaa aktiivista osallistumistaan neuvonpitoon kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta koskevan työn osalta.

·      Järjestämme myös vuoden 2016 aikana suurimman osan toiminnastamme Fyrisgårdenissa (Svartbäcksgatan 58), joka on osoittautunut monin tavoin hyväksi kohtauspaikaksi.

Vuoden 2016 suurimmat haasteet

·      Vuoden 2015 aikana suurimmat ongelmat koskivat yhä peruskoulun suomen kielen opetusta. Parannus entiseen oli, että syyslukukaudesta 2015 lähtien vähemmistökieliset ovat saaneet lukea suomea äidinkielenä, vaikka heillä ei olisi ennestään minkäänlaista suomen kielen taitoa, ja uskomme, että monet keskustelumme ja kirjeenvaihtomme koulusta vastuussa olevien tahojen kanssa ovat johtaneet siihen, että vasta-alkajille (1-3 –luokkalaisille) annetaan 2 x 30 minuuttia opetusta viikossa. Muiden suomea äidinkielenä lukevien osalta aika on yhä ”vähintään 40 minuuttia”, kun aikaisemmin opetusaika saattoi olla 20-30 minuuttiakin. Tulevan vuoden aikana tulemme jatkamaan yrityksiämme saada opetusaikaa lisätyksi kaikkien oppilaiden osalta.

·      Tiedottaminen koululain muutoksesta ja vasta-alkajien mahdollisuudesta lukea suomea äidinkielenä on tähän mennessä ollut puutteellista. Jatkamme täydentävää tiedotustyötä kaikkien käytössämme olevien kanavien kautta.

·      Suomenkielisen esikouluosaston muuttaminen Hällbyhyn ja uusien paikkojen sijoittaminen sen yhteyteen on sujunut hyvin, mutta uuden esikoulun sijainti (hieman kauempana keskustasta) on osoittautunut hankalaksi kaupungin toiselta puolelta tuleville perheille. Kun uutta jonoa alkaa kertyä, pyrimme vaikuttamaan siihen, että uusi osasto sijoitetaan toiseen paikkaan. Nykyisen osaston 36 paikasta on tällä hetkellä 5 täyttämättä, ja uhkana on, että hallintoaluevaroja ei ehkä jatkossa voi käyttää tyhjien paikkojen maksamiseen. Olemme ottaneet ongelman esille neuvonpidoissa ja kehottaneet kuntaa takaamaan, että suomenkielisen osaston tulevaisuus turvataan, vaikka lasten lukumäärä ei aina olisi tasan 36. Tulemme vuoden 2016 aikana työskentelemään sen puolesta, että Huvikumpu/Villekulla saa erikoislaatunsa johdosta oikeuden pienempään lapsimäärään/osasto.


Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan ja edistämään vuoden 2016 aikana:

Esikouluikäiset

·      Lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä on vähemmistölain mukaan edistettävä erityisesti, ja esikoulujen on tarjottava suomenkielisille toimintaa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Vuoden 2015 saimme lisäpaikkoja suomenkieliselle esikouluosastolle, mutta tänäkään vuonna ei tietääksemme ole tapahtunut mitään parannusta niiden lasten kohdalla, jotka eivät käy suomenkielisestä esikoulua. Vuoden 2015 aikana otimme tämän asian esille neuvonpidossa, mutta tuloksetta. Pyrimme seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan kartoittamaan tilannetta facebook-sivujemme ja jäsenperheittemme avulla ja muistuttamaan kuntaa jatkuvasti näidenkin lasten kielellisistä oikeuksista.

·      Vuonna 2013 perustetun suomenkielisen avoimen esikoulun, pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, toiminta on kasvanut edelleen vuoden 2015 aikana ja on hyvin suosittua. Pyrimme turvaamaan toiminnan myös vuodeksi 2016.

·      Vuoden 2015 aikana alettiin lyhyen tauon jälkeen taas järjestää suomenkielisiä satutunteja yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Kävijöiden määrä lisääntyi selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kaupunginkirjaston pyynnöstä satutunteja jatketaan myös vuonna 2016. Kevääksi on suunnitteilla 8 satutuntia

 Kouluikäiset

·      Vähemmistölaissa ei ole erityista koulua koskevaa pykälää, mutta siinä todetaan kuitenkin, että lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee myös ottaa erityista vastuuta vähemmistökielisistä lapsista. Uppsalan kunnan peruskoulujen äidinkielen opetukseen tulee vuosittain ylimääräistä valtiontukea, jonka pitäisi lisätä lasten mahdollisuuksia saada opetusta suomen kielessä. Vuoden 2015 syksystä alkaen lisärahojen määrä on kasvanut alkeisopetuksen tähden. Jatkamme ylimääräisten rahojen käytön seuraamista ja pyrimme kaikin tavoin lisäämään äidinkielen opetuksen määrää.

·      Vuonna 2011 Uppsalaan perustettiin perustettiin säännöllistä suomenkielistä koululaisten kerhotoimintaa, jonka nimeksi tuli Uppsalan Suomi-koulu. Sen toiminta kasvoi vuoteen 2015 mennessä niin huomattavasti, että lapsiryhmä jaettiin iän perusteella kahteen: Minnareihin (6-10 vuotiaat) ja Kipinään (11-14-vuotiaat). Vuoden 2016 aikana pyrimme vakiinnuttamaan uudet ryhmät ja vahvistamaan ja monipuolistamaan toimintaa entisestään.

Nuoret

·      Kipinä-ryhmän perustaminen (ks. edellä)  merkitsi yhdistyksellemme ensimmäistä konkreettista askelta nuorten mukaan saamiseen.

·      Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kunta järjestää teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia kiinnostavaa kulttuuriohjelmaa myös tulevana vuonna.

Aikuiset ja eläkeläiset

·      Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava vanhusten huoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Suomenkielinen vanhusten osasto Onnela/Fortuna, Sävjassa, aloitti toimintansa vuonna 2012. Vuoden 2015 lopulla Onnelassa oli sijaista, jotka eivät puhuneet suomea. Pyrimme vuoden 2016 aikana seuraamaan aktiivisesti tilannetta ja varmistamaan, että hyvä kehitys jatkuu ja sijaiset korvataan vakituisilla, suomentaitoisilla henkilöillä.

·      Olemme vuoden 2015 aikana ottaneet esille, että Onnelan johtajan tulisi osata suomea sen verran, ettei hän jäisi ulkopuoliseksi, kun toiminta on suomenkielistä ja vanhukset keskustelevat mielellään suomeksi. Tulemme muistuttamaan asiasta jälleen vuoden 2016 aikana, vaikka muutoksen aikaan saaminen siltä osin saattaa olla vaikeaa.

·      Suurin osa Uppsalan suomenkielisistä vanhuksista jää Onnelan ulkopuolelle. Meillä on hyvin vähän tietoa siitä, kuinka monet heistä saavat vähemmistölain edellyttämään toimintaa ainakin osittain suomen kielellä. Asia ei ole edistynyt vuoden 2015 aikana, mutta vuonna 2016 yritämme vaikuttaa siihen, että kaikille hoitokodeille annetaan selvemmät ohjeet vähemmistölain edellyttämästä tuesta. Pyrimme myös vaikuttamaan siihen, että kunta tekisi kartoituksen siitä, mitä eri hoitokodeissa tehdään suomenkielisten vanhusten hyväksi.

·      Eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat jatkuneet vuoden 2015 aikana ja niiden suosio on yhä vain kasvanut. Pyrimme panostamaan vahvasti tähän toimintaan myös vuonna 2016.

·      Vuonna 2015 uudelleen aloitettua eläkeläisten tietonekurssia pyritään jatkamaan vuonna 2016, koska kiinnostus on selvästi suuri.

·      Suosittu lukupiirimme on ollut toiminnassa yhdistyksemme perustamisesta lähtien, ja pyrimme jatkamaan sen toimintaa myös vuonna 2016 yhteistyössä Uppsalan kaupunginkirjaston kanssa.


Yleistä

·      Vuonna 2016 jatkamme edelleen työtämme suomenkielisen kulttuuritarjonnan lisäämiseksi Uppsalan kunnassa yhteistyössä suomenkielisen päiväkotiosaston, Suomi-koulun, Onnelan suomenkielisen osaston, muiden suomen kielellä toimivien organisaatioiden ja Uppsalan kunnan kanssa.

·      Panostamme vahvasti sosiaaliseen mediaan uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi. Varsinkin blogi- ja facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen vanhempien facebook-ryhmä on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskustelussa. Pyrimme vuoden 2016 aikana jatkamaan ja lisäämään sosiaalisen median käyttöä Rusukin toiminnassa. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että sosiaalisen median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti