25.11.2015

Meänkielelle ja suomelle halutaan kielikeskus


Ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset esittävät, että kieliryhmille perustetaan yhteinen kielikeskus. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on tänään jättänyt asiasta oman selvityksensä kulttuuriministerille.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan mukaan suomen ja meänkielen kielikeskusta tarvitaan nimenomaan kielten elvytykseen. 
- Kunnissa ja yhdistyksissä halutaan tukea konkreettiseen työhön. Lääninhallitus seuraa, miten vähemmistöasemaa toteutetaan, mutta se ei voi antaa tukea ja neuvoa revitalisaatioon, pohtii Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Florica Rajala.
Esitys asiantuntijoiden kynästä
Florica Rajalan lisäksi kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnken pakeilla olivat edustajat myös Ruotsinsuomalaisten keskusliitosta sekä nuorten että eläkeläisten liitoista. Tornionlaaksolaisten edustajat tapaavat ministerin ensi tiistaina keskustellakseen samasta esityksestä. 
Vähemmistötyön konkarit Leena Huss ja Kaisa Syrjänen Schaal ovat laatineet esityksen kielikeskuksesta Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan ja tornionlaaksolaisten järjestön STR-T:n pyynnöstä. 
Mallia saamelaisista
Esityksessä kielikeskuksen esikuvana on saamelaisten kielikeskus, joka on järjestelmällisesti kehittänyt keinoja saamen kielen elvytykseen. 
Suomen ja meänkielen keskus sijaitsisi sekä Tornionlaaksossa että Tukholmassa ja Uppsalassa. Se olisi osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta, mutta sillä olisi eri tehtävä kuin kielenhuoltoa antavalla kielineuvostolla. Toisin kuin kielineuvosto, kielikeskus tekisi kenttätyötä ja seuraisi, miten elvytyskeinot käytännössä purevat. 
- Tällä hetkellä kunnat eivät tiedä, mihin hallintoaluerahoja voi laittaa. Nyt elvytysrahaa käytetään hankkeisiin, joilla toivotaan, että on revitalisaatioeffekti, vaikka välttämättä ei ole niin, Veera Florica Rajala sanoo.

Katso SVT Uutiset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti