8.3.2015

Raportti neuvonpidosta / Rapport från samrådet 150223


Kerran kuukaudessa Uppsalan kunta käy neuvonpitoa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa ruotsinsuomalaisia ja suomen kieltä koskevista kysymyksistä. Tällä hetkellä ruotsinsuomalaisia edustavat Rusukki (Ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys) ja Uppsalan suomenkielinen seurakuntaryhmä. Viime neuvonpitoon 23.2.2015 oli kutsuttu Uppsalan vanhustenhuollon päättäjiä. Uppsalassa on yksi suomenkielinen hoitokoti, jossa on 20 suomenkielistä ja 20 ruotsinkielistä paikkaa (Onnela – Fortuna), mutta tällä kertaa neuvonpito koski sitä, mitä kunta tarjoaa suomenkielisille vanhuksille, jotka eivät asu Onnelassa. Kaikilla suomenkielisillä vanhuksillahan on vähemmistö- ja vähemmistökielilain mukaisesti oikeus saada hoitoa kokonaan tai osittain suomen kielellä riippumatta siitä, osaavatko he puhua ruotsia vai eivät.

Saimme tietää, että kunnan n. 35 avuntarpeenkäsittelijästä vain muutama pystyy kommunikoimaan suomeksi. Näilläkään henkilöillä ei ole erityistehtävänä ottaa vastaan suomenkielisiä asiakkaita, koska kunnassa on tähän asti katsottu, ettei sellaiseen ole tarvetta. Vähemmistön edustajat painottivat neuvonpidossa, ettei kysyntää voi syntyä, jolleivät suomenkieliset tiedä, että heillä on mahdollisuus saada suomenkielistä palvelua.

Muistakaa, että mahdollisuus saada tavata suomenkieltä taitava avuntarpeenkäsittelijä on siis olemassa, jos asiakas sitä toivoo! Jos avuntarpeenkäsittelijä ei osaa suomea, paikalle kutsutaan tulkki. Kirjalliset päätökset käännetään haluttaessa suomeksi. Painotimme neuvonpidossa myös sitä, että vanhuksesta voi tuntua vaikealta pyytää tulkkiapua, jos on esimerkiksi asunut yli puolet elämästään Ruotsissa ja tuntee, että silloin pitäisi pystyä käyttämään ruotsia. Ruotsinkieliset sukulaiset ehkä puhuvat vanhuksen puolesta, ja tämä saattaa itse jäädä keskustelussa syrjään. Jos tieto oikeudesta käyttää suomea leviää, sen kysyntä kasvaa ja se puolestaan johtaa toivottavasti siihen, että suomenkieliset vanhukset saavat tulevaisuudessa aina suomenkielisen avuntarpeenkäsittelijän.

Kuten aikaisemmin mainittiin, suomenkielisillä vanhuksilla ruotsinkielisissä hoitokodeissa on oikeus saada palvelua ”osittain” suomen kielellä. Kaikkihan eivät voi asua Onnela-Fortunassa. Ruotsinkielisessä hoitokodissa voidaan esimerkiksi yrittää järjestää niin, että suomenkielistä henkilökuntaa (jota Uppsalasta löytyy runsaasti) sijoitetaan sinne, missä on suomenkielisiä vanhuksia. Kokouksessa saimme tietää, että nykyään uusia vanhusten hoitokoteja perustettaessa pyritään varmistamaan, että jokaiseen hoitokotiin tulee myös suomenkielistä henkilökuntaa.

Kokouksessa saimme kuulla, että saamme vielä odottaa hiukan vastausta kirjeeseen, jonka olemme lähettäneet kunnan poliitikoille. Odotamme sitä jännittyneinä!

Linkkejä:




En gång i månaden har Uppsala kommun samråd med den sverigefinska minoriteten i frågor som berör dem. För nuvarande är vi i Rusukki (Sverigefinnarnas språk- och kulturförening i Uppsala) samt Uppsalas finska församlingsgrupp med och representerar minoriteten. Vid senaste samrådet 150223 fick vi besök av chefer från äldreomsorgen i Uppsala. I Uppsala finns ett finsktalande äldreboende med 20 finskspråkiga och 20 svenskspråkiga platser (Onnela-Fortuna), men den här gången handlade det om hur kommunen kan bemöta de finsktalande äldre som finns på annat håll. Alla finsktalande äldre har ju enligt minoritets- och minoritetsspråkslagen rätt till äldreomsorg helt eller delvis på finska, detta oberoende av om man kan tala svenska eller inte.

Vi fick veta att bland kommunens ca 35 biståndshandläggare finns ett fåtal som kan kommunicera på finska. Dessa är dock inte specialiserade på att ta emot samtal från finsktalande eftersom kommunen hitintills har upplevt att det inte har funnits någon efterfrågan på det. Vi från minoritetens sida påtalade att det inte kan bli någon efterfrågan om man inte vet att möjligheten finns. Det är viktigt att denna rättighet syns i olika informationskanaler.

Kom ihåg att det alltid finns möjlighet att få biståndshandläggning på finska om kunden frågar efter det! Om inte handläggaren kan finska tillkallar man tolk. Skriftliga beslut kan översättas. Vi tog upp att det kan kännas svårt för äldre personer att be om tolk när man t ex har bott mer än halva sitt liv i Sverige och känner att man borde klara av att kommunicera på svenska. Svensktalande anhöriga kanske för ens talan, och de äldre riskerar att inte bli hörda. Om informationen om rättigheten att kunna tala finska med kommunen sprids, ökar efterfrågan vilket förhoppningsvis leder till att finsktalande äldre i framtiden alltid kan bemötas av finsktalande biståndshandläggare

Vi i minoriteten har tidigare lyft behovet av att finsktalande äldre vid kommunens svenskspråkiga äldreboenden också ska kunna få service ”delvis” på finska, så som lagen stipulerar. Alla kan ju inte bo på Onnela-Fortuna. På ett svenskt äldreboende kan man till exempel matcha finskspråkig personal (som det finns gott om i Uppsala) med finskspråkiga äldre på boendena. På mötet fick vi besked om att man nu vid uppstart av nya äldreboenden försöker se till att det finns finsktalande personal på varje boende.

På mötet fick vi också veta att vi får vänta lite till på svar på den skrivelse vi har skickat till kommunens politiker. Vi väntar spänt!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti