11.4.2014

Pääsiäistunnelmaa avoimessa esikoulussa

Rusukin pienimmät askartelivat tänä perjantaina avoimessa esikoulussa Fyrisgårdenilla virpomavitsoja. Värikkäät höyhenet löysivät näppärästi paikkansa pajun oksilta ja olivat hetkessä mukana isoimpien leikeissä erilaisina taikamiekkoina.


Äidit myönsivät, etteivät olleet aiemmin virponeet lastensa kanssa, joten harjoittelimme yhdessä lausumaan lorua:

Virvon varvon
tuoreeks, terveeks,
tulevaks vuodeks.
Vitsa sulle,
palkka mulle,
annatko munan
vai kanan?



Virpominen on alunperin ortodoksinen Palmusunnuntain perinne, jossa pajunoksat siunattiin kirkossa lauantaina ennen Palmusunnuntaita ja joilla sitten sunnuntaina virvottiin sukulaisille terveyttä sekä karkotettiin paha. Karjalaisten siirtolaisten mukana itäinen virpomistapa levisi sotien jälkeen myös muualle Suomeen ja sekoittui alun perin Ruotsista levinneeseen trulliperinteeseen. Pohjanmaalla lapset pukeutuivat pääsiäislauantaina trulleiksi eli noidiksi ja kävivät virpomassa.

Nykyään virpominen kuuluu monien suomalaisten lasten pääsiäisenviettoon. Joko pääsiäistä edeltävänä lauantaina tai Palmusunnuntaina, alueesta riippuen, pääsiäisnoidiksi pukeutuneet lapset (joskus mukana on myös kissa!) kiertelevät naapuristossa koristeltujen pajunvitsojen kanssa toivottaen onnea ja terveyttä. Virvottaessa vitsaa heilutetaan edestakaisin ja lausutaan virpomaloru. Virpomavitsa annetaan virvottavalle ja virpoja saa samantien palkkioksi suklaamunan, makeisia tai jotain pientä noidan koriin mahtuvaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti